Lihatorin helmet - Magasasa Dim Sum & Cocktails

Ei missään nimessä uusi helmi, mutta ekaa kertaa itsellä kokeilussa - Magasasa Dim Sum & Cocktails. Kävi niin että piti mennä Mothersiin, mutta koska se oli täynnä, oli hyvä ajankohta käydä kokeilemassa Dim Sumeja lihatorin vastakkaisella laidalla.

Magasasa on kantonilaisen keittiön ravintola joka on erikoistunut Dim Sumeihin ja cocktailehin. Dim Sumit on pieniä höyrytettyjä tai paistettuja ruokia täytettynä joko lihalla, merenelävillä tai kasviksilla. Annokset on alunperin tarkoitettu lähinnä pieniksi snäkseiksi eikä sammuttamaan nälkää. Koska meillä oli nälkä, tilasimme monta pientä annosta jaettavaksi. Nälkä lähti eikä kaikkea jaksettu edes syödä. 6-7 annosta ja cocktailit maksoi meiltä yhteensä 400kr joten hintaluokka menee tän blogin luokituksen mukaan budjettiluokkaan. Luxus ruokaa halvalla. (Jollei ota ravintolan edestä parkkisakkoa)

P.S. muistakaa käyttää parkkikiekkoa kødbyenin parkkipaikalla iltaisin :)

Päätös Sardiniakerronalle - Cagliari

Luulin ensimmäisiä matkoja tehdessäni olevani rantalomailija. Monien reissujen jälkeen olen ymmärtänyt että turhaa sitä on rannoille itseään pistää jos niistä aina koittaa etsiä mahdollisimman paljon aktiviteettejä. Kreikan saarihyppely kului kaikki saaret perin pohjin koluten, samoin Thaimaa meni retkikaverini mielestä liiallisuuksiin erikoisuuksia metsästäessä. Barcelona oli ihan täydellinen kaupunki - täynnä nähtävää ja lisäksi mahdollisuus hiekkarannalla istuskeluun. Italiassa olen huomannut nauttivani eniten kohteista joissa on mahdollisimman paljon kulttuuria, nähtävää ja tekemistä. Tältä reissulta Cagliari oli reissun kohokohta. Cagliari on todella eläväinen kaupunki ja nähtävää ja koettavaa on paljon.

Asuttiin Cagliarissa Castellon alueella. Kaikki oli lähellä eikä autoa tarvittu paitsi biitsivierailuille. Ihan meidän vieressä oli ihana näköalaravintola/kahvila/baari jossa oli pakko viettää muutamakin hetki nautiskellen näköalasta ja viimeisistä Sardinian tuulahduksista. Stradivarius, Intimissimi ja Tezenis tuli koluttua perinteisesti läpi ja matkalaukut tungettua äärimmilleen ihania eteläntuulahduksia. Kaikenkaikkiaan aika ihana loma <3

Sardinian tuulahduksia

Parasta lounasaikaan on pasta näköalalla ja proseccolla. Viereisissä pöydissä italialaisia business lounastajia ja meillä mihinkään kiire.

Auringonlaskuja vuorten taakse...

Hitaita illallisia naapuruston perheyritys-ravintoloissa.

Päämäärätöntä kuljeskelua pienillä kujilla.

Ja kauniiden asioiden bongailua.

Yksityiskohtien tutkiskelua.

Torihallien paljoudesta lounas-raaka-aineiden shoppailua.

Civicozero La Prosciutteria saa ehdottoman suosituksen. Viinibaari josta pientä naposteltavaa lounaan tai vaikka illallisen verran.

Ja lisää auringonlaskuja proseccolla.

Kun baari on liian pieni voi ottaa paikan viereisiltä rapuilta ja tehdä tilauksen sieltä.

Vaihtoehtoisluolat - La Grotta del Bue Marino ja Grotta di Ispinigoli

Ei päästy sinne välimeren hienoimpaan Grottaan niin käytiin sitten varasija-luolissa. Ensimmäinen, Grotta di Ispinigoli, oli keskellä ei mitään, joten ajettiin sinne ihan vartavasten. Opas oli kyllä hyvä. Kertoi tosi paljon luolasta, miten se on muodostunut ja miten sinne oli kuollut tutkimusmatkailijoita. Lisäkysmyksiin hän ei tosin osannut vastata. Kuten miten luolassa oli joissain paikoin ihan tavallisia lohkareita ja ympärillä ja yläpuolella varsinkin oli tippukiveä. Luolassa ei saanut ottaa valokuvia, eikä kukaan pistänyt pahemmin vastaan ihmeellisiä sääntöjä. Tuskin kalkki nyt siitä vahingoittuu. Tai mikään muukaan. Syy selvisi onneksi seuraavassa luolassa. Onhan noi luolaverkostot ihan mielettömiä. Jotenkin mulla oli vaan mielessä se matkaoppaiden pastori kokoajan. Häiritsevää...

Toisella luolalla käytiin kun otettiin päivänretki Cala Gononesta johon kuului pikaveneily luonnonsuojelualuerannikolla, vieraily La Grotta del Bue Marinossa ja opas joka kertoi myös vähän historiaa paikoista. Bue Marinossa opas tosiaan kertoi, että oikeudet kuviin omistaa Italian valtio. Niinpä tietysti. Jos luolastossa otti kuvia niistä joutui maksamaan uloskäynnillä maksun. Kukaan tosin ei joutunut maksamaan oikeuksista vaikka joku englantia, saksaa ja italiaa osaamaton napsikin salamalla kuvia vähän väliä ja opas kävi hiilenä. Luolastoon oli kuulemma asetettu kameroita kuvaamaan yleisöä. Kuulostaa epäilyttävältä.

Näitä vesiä oli kaivattu. Viimevuonna Sisiliassa vesi oli ihan liian kylmää uiskenteluun.

Sardinia - Orosei

Matkamme jatkui itä Sardiniaan ja kohti resort-elämää. Olin ihan ihmeissäni että mistäs tälläinen majoitusratkaisu, mutta kuulemma oli paras vaihtoehto alueella. Palvelu oli Santa Mariassa vähän niin ja näin, mutta allasalue oli kiva ja heidän omasta ravintolasta sai tosi hyvää ruokaa (myös aamupalaa). Lähellä oli tosi kivoja rantoja ja vesi oli niiin lämmintä. Käytiin moneen otteeseen beacheilemässä aamupäivinä ja iltoina.

Resortelämää

Näitä maisemia ei olisi ilman sadetta

Kaksi sänkyä on minimivaatimus aina

Orosein kaupunki oli myös ihan kulman takana ja löydettiin sieltä trip advisorin avustuksella sekä hyvällä tuurilla pari tosi kivaa ravintolaa. Lounas aikaan kaikki raflat ei aina ole auki, mutta bongasimme heti ekana päivänä sattumalta aivan ihanan, varmaan illalliseenkiin soveltuvan, ravintola Ristorante Pizzeria da Marion. Ehdoton suositus. Tulee vesi kielelle kun muistelee tuota annosta vasikalla, rucolalla ja parmesaanilla. Toinen löytö tuli itseasiassa vastaan sattumalta. Etsimme näköalapaikkaa josta näkisi koko kylän ylhäältäpäin. Belohorizonte tarjoili meille proseccoa juuri oikealla hetkellä ja päätimme kiivetä takaisin näköalapaikoille myöhemmin dinnerille, mikä oli muuten reissun paras ratkaisu. Lisäksi parina iltana jäätiin nauttimaan oman resortimme ravintolasta. Kuten jo mainitsin palvelu ei varsinaisesti yltänyt italialaiseen tasoon mutta ruoka oli todella hyvää. Plussana auton jättämisestä kotiin oli se että noina kertoina Thomaskin sai juotavakseen enemmän kuin perinteisen yhden oluen.

Orosei.

Belohorizonte alkuillasta.

Lohta ja hernepyreetä Belohorizontessa

Lammasta

Ensimmäinen jälkkäri. Uppopaistettuja ricotta tortelliineja hunajalla ja suklaalla.

Kukkulakappeli

Kaveri

Ja sitte kylppäripuhetta. Meillä oli resortissa aivan ihana kylppäri. Voisin siirtää noi kaakelit samantien omaan kylppäriin Tanskassa. En tiedä oliko suihku tarkoitettu kääpiöille vai mikä oli matalan suihkun funktio? Tuskin pyörätuolillakaan pääsee kovin helposti könyämään kaappimaiseen suihkunurkkaukseen. Tämä mysteeri näyttänee jäävän ikuiseksi mysteeriksi. Toinen yksityiskohta on italialaisten vessanpyttyjen reikä niiden etuosassa (open front bowl). Miksi se on olemassa? Koitin selvittää asiaa kotiin päästyäni, mutta selitykseksi löysin ainoastaan naisten helpomman lähestymisen pyyhkimiseen sekä miten genitaalialue ei kummallakaan sukupuolella niin helposti koskettaisi likaista istuinta tässä mallissa. Mielestäni kumpainenkin selitys ontuu aika paljon, mutta uskoisin italialaisten kieltäytyvän muuttamasta istuimiaan mistään hinnasta jos heiltä kysyttäisiin. Kolmas erityisyys on tuo italialainen "bidee". Varmasti kätevä kun on tottunut käyttämään, mutta eikö tässä olisi voinut hyödyntää jo olemassa olevaa pytyn designia ja lisätä sivuun Suomessa tunnetun bidee-mallin. Ei voi olla kätevää siirtyä pytyltä toiselle pytylle huuhteluun?

Sardinia - Bosa ja Alghero

Mua otti niin päähän kun en saanut bloggerin puhelinsovellusta toimimaan, niin lopetin aikalailla muistiinpanojen teon jossain kohtaa reissua kokonaan. Tulevaisuutta silmällä pitäen haluan kuitenkin kirjata tänne ne "tärkeimmät" (mitä muistan kuvien perusteella) reissusta jos vaikka eksymme joskus vielä uudelleen Sardiniaan tai jos joku lukijoista innostuu lähtemään paikanpäälle. 

Sassarin lisäksi Bosa on yksi isommista lounais Sardinian kaupungeista. Kaupungissa sijaitsee vanha linna (Castello di Serravalle) jonka sisälle on kätketty vanhoja maalauksia. Linnan rauniot itsessään oli aika turha, mutta maalaukset ehdottomasti vaikuttavia. Kuvissa mm. viimeinen ehtoollinen ja kuvasarja kolmesta ruumisarkusta (juuri haudattu, mädäntynyt ja luuranko), jolla taiteilija yrittää viestittää maallisen omaisuuden tarpeettomuudesta. Oltiin sen verran laiskoina, plus haluttiin maistella lähitilan viinejä että nautiskeltiin dinneri Bosa reissun jälkeen B&B:n terassilla kuun nousua katsellen. Valtava täysikuu!

Näkymät linnalta

Bosan kylä

Bosa

Sardinialainen spesialiteetti: perunaa, salviaa ja voita raviolipallona. Bosassa saatiin ei niin mielenkiintoisena versiona.

Kuun nousu

Dinner at home

Lauantaina oltiin tehokkaita ja mentiin ja vedettiin yhdellä reissulla koko päivä. Lähdettiin aamulla ajelemaan Algheron lähellä sijaitseville "vedenalaisille" luolille. Algehorossa selvisi ettei siinä tuulessa ollut mahdollista päästä luolille veneellä, joka siis kuului alkuperäiseen suunnitelmaamme. Ei auttanut muu kuin ottaa auto alle ja lähteä ajamaan kohti rappusia joita pitkin oli tarkoitus päästä luolille kävelten. Portti rappusten yläpäässä oli kuitenkin lukossa samasta syystä. Olimme säästelleet luolaretkeä päivälle jolloin ei välttämättä paistaisi niin paljon aurinko ja nyt viimeisenä lounais Sardinia päivänä sääolosuhteet olivat tottakai meitä vastaan. Luola jäi siis näkemättä. Neptunuksen luolan sanotaan olevan Sardinian ja jopa välimeren kovin nähtävyys. Se sijaitsee Capo Caccian niemekkeessä ja on 4 km pitkä (tosin yleisölle avoinna on vain n. 500 m).

Neptunuksen luola (kuva: wevillas.com)

Portaiden läheltä lähti kuitenkin polku toiselle puolen niemeä ja käveltiin sitten sinne kun kerran paikalla oltiin. Olihan Porto Conte todella kaunista katsottavaa.

Panoramakuvauksien jälkeen mietittiin että mennäänkö kotiin vai siirrytäänkö suoraan illalliselle Algheroon. Siirryttiin illalliselle Fertilian ja aperol-aperetiivien kautta. Fertilia on pieni Mussolinin fasistihallituksen perustama kylä vuodelta 1930. Fertilian oli tarkoitus kasvaa suurkaupungiksi, mutta näin ei koskaan tapahtunut ja Fertilian kirkko jäi näyttämään suhteettoman suurelta kylän kokoon verrattuna. Lisäksi asukkaat itse pitävät fasistien aikaista arkkitehtuuria rumana ja epäkäytännöllisenä. Eihän tuo nyt kovin mieliinpainuva näky ole.

Mussolinin epäonnistunut suurkaupunkihanke ja sen kirkko.

Tarkoituksena oli etsiä ravintola Algheron merenranta bulevardilta, mutta onneksi heillä ei ollut pöytiä vapaana ja jouduimme etsimään vaihtoehtoravintolan vanhan kaupungin ulkopuolelta. Löysimme täydellisen pikku katuravintolan mielettömällä ruualla. Jos satutte Algheroon niin Dietro Il Carcere on ehdoton ruokailumesta.

caprese

Bistecca

Paneroitu tonnikala pihvi tzatzikilla - täydellinen!