Torstai aamulla minulla ei ollut enää kuumetta ja olo tuntui muutenkin ihan hyvältä. Päätin perua terveydenhoitajalta varaamani ajan ja lähteä hyvissä ajoin Tanskan ympäriajolle.
Homma lähti liikkeelle köröttelemällä Aarhusiin vajaa 3 h. Matkalla poikettiin Sellebergin "kirsikkatilalle". Heittomerkit siksi, että vähän huonolla menestyksellä on heidän omat kirsikat tuottaneet satoa sateiden ja kylmyyden takia viime aikoina. Naapuri Saksasta saa onneksi täydennystä. Bongattiin tila viime viikonloppuna
kotini on linnani -messuilta, josta ostin jo pari pulloa limpparia ja hilloapurkin. Limppari oli niin hyvää (+ olen aika perso kirsikoille), että päätettiin tsekata tila vaikka nettisvut uhkailivatkin butiikin olevan auki vain perjantaisin ja lauantaisin. Isäntä oli kotosalla ja tuli avaamaan butiikin meitä varten. Ja hommahan lähti sitten käsistä. Mukaan lähti laatikollinen limpparia, mehua, jälkiruokaviiniä, siirappia, kirsikka"jallua" ja karkkeja, kaikki kirsikasta tottakai.
 |
| Siltamaksu luottokortilla ilman pinkoodeja -sådan |
 |
| Sellebergin Kirsebær-butikken |
Aarhusissa meillä oli aivan ihana hotelli merenrannassa. Hinta ei kuitenkaan ollut päätä huimaava - hotelli kun toimi Omena hotellien tapaan. Tekstiviestillä ovikoodi niin henkilökuntaa ei tarvita. Kävimme kiertelemässä kaupunkia ja syömässä pienessä ravintolassa jonka sisäpihalle aurinko heitti iltasäteitään. Koska ilma oli niin hieno, kävimme vielä katsastamassa vanhan kaupungin. Päiväsaikaan vanhaan kaupunkiin joutuu ostamaan pääsylipun ja varmaa tietoa ei ole, mutta näytti siltä että toimintaa olisi myös paikka täynnä. Onneksi satuimme paikalle sulkemisajan jälkeen ja livahdimme sisään avoimesta portista. Kaupunki oli täysin tyhjä ja rakennuksia sai katsella rauhassa.
 |
| Hotelli |
 |
| toimisto |
 |
| Aarhus- Cafe Englen |
 |
| Aarhusin vanha kaupunki |
 |
| Hotellin ympäristö |
 |
| Näkymä partsilta |
Oltiin kyllä tosi onnekkaita sään kanssa Aarhusissa. Aamulla pienvenesatama ei näyttänyt ihan samalta kuin ylläolevissa kuvissa - Satoi vettä niinkuin sääennuste oli luvannutkin. Lähdimme ajelemaan kohti Skagenia, Tanskan pohjoisinta pistettä. Oikeastaan koko retken idea lähti tästä kuvasta:
 |
| Lähde: http://oddstuffmagazine.com/some-bizzare-and-odd-things-around-us.html |
Tajusin että tuo ihme oli ihan ulottuvillani. Kaksi suolapitoisuudeltaan ja lämpötilaltaan poikkeavaa merta ei sekoitu keskenään niiden kohtaamispaikassa. Olen todistanut samaa ilmiötä aiemmin Etelä-Afrikassa. Kapkaupungissa toisella puolen rannikkoa vesi oli lämmintä ja toisella ihan pirun kylmää. En tuolloin kyllä huomannut käydä tarkastelemassa tuota kohtaamispaikkaa. Mutta nyt me köröteltiin Skageniin tsekkaamassa yllä olevat maisemat.
 |
| Siipikuljetus |
 |
| Saksalainen bunkkeri |
 |
| Kuten kuvasta näkyy...meret eivät sekoitu...hmmm...ei ehkä niin vaikuttavaa kuin aiemmassa kuvassa. |
 |
| Tämä tyyppi runoili ja maalaili näissä maisemissa. Kuoltuaan hänet haudattiin työmaalleen. |
 |
| Majakka |
 |
| Entisaikojen majakka. Merirosvot laittoivat tulen tuon astian sijaan eiläimen mukana kuljeskelemaan ja näin saivat laivat ryöstöetäisyydelle. |
 |
| Skagenin keskusta |
 |
| Keskustan karkkikauppa |
 |
| Karkin tekoa |
 |
| Ja sielt napsahteli laariin I <3 U karkkeja. Uskomatonta!! |
Matkalla seuraavaan majapaikkaamme kävimme tarkastamassa paikallisen Christianian. Paikka poikkeaa Christianiasta siinä mielessä että Thylejrenissä asuu oikeita hippejä, alue on laajempi ja hajanaisempi. En tarkoita ettei Christianiassa asuisi oikeita hippejä. Tältä alueelta vaan puuttuu nuo Christianian hupparipäiset tatuointinaama kriminaalit. Det Ny Samfund -idea syntyi 1968 Kööpenhaminassa. Yhteisö osti 1970 alueen Frøstrupin ja Østerildin välistä ja rakensi sinne "asuinalueen". Ensimmäinen Wood Stockin ja Isle of Wightin tyylinen hippifestivaali järjestettiin alueella 1970. Yhteisö itse määrittää toimintansa seuraavasti:
Thylejren (the Thy Camp) is a free place in the sense that it contains Life, displays Life, it’s complications, it’s developments. It has space for odd characters, imaginative artists, caring mothers and fathers, shamans, horsewomen and many more. It is both part of Denmark and the society we are all part of and at the same time withdrawn from unconscious consumer’s race and “conversational kitchen’s” culture.
Thylejren is owned by the association “Det Ny Samfund”, which is organized with the general meeting (every year, Aug. 21. at 2 pm) as the highest authority, that means there is no board or chairman. Decisions are mostly taken in consensus but voting can also be seen. Thylejren is a social experiment!
 |
| Thylejren. Eli paikallinen Christiania. |
 |
| Koira talon katolla. Seinässä kyltti jossa teksti: jos tapaat koiran, mene maahan makaamaan. Jollei paikalle saavu apua. Good Luck! |
Valkoinen alue.
Alueelle on siis mahdollista tulla myös leireilemään pientä maksua vastaan. Me jatkoimme kuitenkin matkaamme pieneen Østerildiin ja kävimme syömässä vähän isommassa paikassa nimeltä Thisted (jossa THY pilsnerin panimo sijaitsee). Yövyimme majatalossa nimeltä Østerild Kro. Taisimme olla ainoat asiakkaat koko talossa. Aamulla aamiainen oli katettu noutopöytään kahdelle. Siis vain meitä varten!! Aikamoista.
 |
| Østerild Kro |
Matka jatkui aamulla kaatosateessa kohti Billundia ja LegoLandiaa. Sade ei enää kolmantena päivänä halunnut siirtyä edestämme ja jouduimme jättämään Legolandian seuraavaan kertaan. Pieniä jonottajia LegoLandiin silti riitti sateellakin. Kotiinpaluu oli aikamoista istumista. Tarkoituksena oli käydä Legolandissa ja H.C. Andersenin kotikonnuilla sekä yöpyä vielä yksi yö ennen kotiin paluuta. Nyt ajoimme yhtä soittoa 460 km takaisin Köpikseen jossa aurinko paisteli pilvien takaa.
 |
| LegoLand -pääportti |
 |
| Pääsylippukoju |
 |
| Majakka kotimatkalta |
