perjantai 16. marraskuuta 2012

Rauman ravintolat ja Cafe Maroc Köpiksen keskustassa

Viikonloppu vierähti Raumalla isäinpäivän merkeissä. SASin vaihdettua lentoaikaa myöhempään ajankohtaan, saavuin Turkuun perjantaina klo. 01.10. Aamupäivällä kävin yllätyslounaalla Sopissa ihanien ihmisten seurassa ja illemmalla illastamassa Mr. Jonesissa. Viimeksi pääsiäisenä rakkaat ystäväni jo ehtivätkin mainita ettei Raumalta oikein ravintolaksi tunnustettavaa liikettä kaupungista oikein löydy. 

Haluaisin kuitenkin aloittaa hyvillä kokemuksilla - Soppi tarjoili ihanan kotitekoisen (mitä ilmeisemmin luomun) munakoisopizzan minulle lounaaksi, jota en jaksanut kokonaan syödä, joka täytti ja joka maistui taivaalliselta. Rakastuin myös kahvilan sisutukseen, ihan kuin Köpiksessä olis ollut eripari astioineen ja vanhoine kalusteineen. Jos asuisin Raumalla kävisin lounalla aina Sopissa. Otin äidille lounaaksi mukaan salaatin kahdella eri juustolla ja hän kehui myös salaattia vuolaasti. + pisteitä lämpimistä leipäsistä salaatin päällä. 
Sitten vanha tuttavamme Mr. Jones. Paikka on saanut minulta ennen palautetta uskomattoman hitaasta palvelusta. Nyt lähti kyllä käsistä myös ruuan suhteen. Pakasteruoka asettui lautaselle rasvakeittimen läpi, kasviksina kaksi 1/20 osaa porkkanasuikaletta ja samanverran selleriä + salaatinlehti. Olo tuntui vähän flunssaiselta niin pyysin jälkiruuaksi kuumaa juomaa alkoholilla. Kun kofeiinitonta kahvia ei löytynyt, vaihtoehdoiksi lueteltiin tee, iriscoffee ja minttukaakao. Noh...otin sitten teen. Sanoisin että Jones on hyvä paikka illan istuskeluun hyvän kotona nautitun illallisen jälkeen. Suuria yllätyksiä ja makuelämyksiä ei kannata odottaa.

Ihanat ihmiset Sopissa





Lauantai aamupäivä kului shoppailun merkeissä äidin ja veljen kanssa ja kahvit piti käydä nauttimassa hyväksi havaitussa Sopissa. Ihania makuelämys voikkareita ja vastaleivottua mummon pullaa. NAM. Lounas hyvän ystävän kera kahvila Salissa - todella hyvä palvelu ja hyvää salaattia. Kyllä Raumalla kelpaa kahvitella!! Ihan huippua että pienestä kaupungista löytyy kaksi noin kovanluokan kahvilaa. Illanviettopaikaksi valkkaantui elokuvateatteri Iso-Hannu ja Puhdistus perheen kera. Järkyttävä elokuva - mutta hyvä. Koitan Suomessa vieraillessa aina käydä katsomassa ainakin yhden suomalaisen elokuvan - Tanskassa kun harvemmin suomalaista taidetta näkee. 

Leffan jälkeen vielä uusi mahdollisuus Mr. Jonesille. Kauheen kiltti ihminen meikäläinen!! Lapskoussi osottautui hyväksi. Pisteet kotiin siitä. Lihapullat pippurikastikkeessa oli kyllä hyvin pippuroitu. Kastikkeen pippuri oli imeytynyt myös pyöryköihin. Jokatapauksessa, jos Jonesiin nyt lähtee syömään niin ehdottomasti tätä linjaa sitten! Jälkiruoka juomat nautittiin tälläkertaa Blockissa, sattuneesta syystä. Kauheeta ravintolamättöä koko viikonloppu!! Ei voi sanoa että tulin kotiin äidin lihapatojen ääreen. Ihmisten tapaamiseen ravintolat näyttävät olevan niin itsestäänselvyys, että niin sitä itsensä aina kerta toisensa jälkeen ravintoloista löytää. Ensikerralla asialle on tultava kyllä muutos. Sunnuntaina onneksi nautiskelin vain äidin tekemää isäinpäivän kakkua ja herkullista illallista mailman parhaimmassa seurassa. 
Jonesin Lapskoussi

Mr. Jones ja pippuripullat

Äidin tekemä isänpäiväkakku


Kauheen rauhallinen, mutta onnellinen tapaus.

Lento takaisin Köpikseen oli reippaasti aamukuudelta. Töiden jälkeen päädyin nauttimaan Maroccolaista illallista Cafe Marociin. Ruoka oli tosi maukasta eikä huonon hintasta ja jälleen kerran...100 % hygge! Suosittelen kasvisruuista pitäville ja rauhallisia teehetkiä rakastaville. Kahvila on keskellä keskustaa ja vilkkaan ostoskadun välittömässä läheisyydessä. Parasta siis turistishopailun lomassa! Ens kerralla aion testata kakkuja.




Ja pikkujoulut lähti käymään keskiviikkona Thomasin riisipuurolla ja tonttujen jouluoluella. Tanskassa tonttuja ruokitaan jättämällä kulhollinen risengrødiä ja 1,7 % makeaa jouluolutta oven pieleen. Valitettavasti olutta en oikeen voi arvostella flunssan vietyä makuaistini mennessään. Makean maun pystyin kuitenkin erottamaan nuhan läpi, eli aika makeeta taitaa olla. Thomasilla on muisto lapsuudesta jossa hän syö riisipuuroa ukin kanssa "lasten" jouluoluen kera. Tämä juoma sopii siis myös perinteisesti lapsille. Siitä se lähtee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti