torstai 19. marraskuuta 2015

Pieni koira reissussa

Tämähän tapahtui juhannuksena, mutta tällä muijalla on ollut nähtävästi kiireinen kesä kun nyt vasta tulee ulos. Ilmoitin kyllä jo aiemmin että meille tuli pieni koiravauva, ja tuo koiravauva saikin aikamoisia kokemuksia heti ensimmäisinä kotiutumiskuukausinaan. Eipähän pitäisi tulla paljon yllätyksiä myöhemmässä elämässä. Saimme Nallen pääsiäisen jälkeen ja jo vappuna se pääsi ystävämme hoiviin kun meillä oli varattuna jo ennen koiran hankkimista reissu Suomeen. Pari viikkoa vapusta lähdimme kahdeksi viikoksi Italiaan ja Nalle pääsi osaksi aikaa kasvattajalleen ja osaksi aikaa kummitädilleen hoitoon. Koiravauvamme oli jo sisäsiisti, nukkui helposti aamupäivä yhteentoista asti ja oli muutenkin sosiaalinen ja kiltti hoitolapsi. Lisäksi pennun ulkonäöstä ei ollut haittaa hoitopaikkaa haettaessa. Jos olisimme suunnitelleet koiran hankintaa vähän enemmän kuin yhden yön, emme tietenkään olisi matkustelleet ja jättäneet Nallea muiden harteille, mutta luulen että siinä mielessä meille osui ihan meidänlainen koira että Nalle ei ole ollut moksiskaan, ehkä jopa innoissaan kun on enemmän äksöniä ja sosiaalista toimintaa. 

Nalle odottelemassa boardingia hyvin rauhallisena ja tyytyväisenä omaan pesäänsä.
 Koska juhannuksenakin koiran tanskaan jättäminen olisi ollut jo liikaa, ostimme Nallelle omat liput Köpiksestä Helsinkiin. Meillä oli jo ennen Nallea tarkoitus vuokrata auto Helsingistä ja ajaa sieltä sitten Raumalle. Tämähän ratkaisu sopi hyvin myös Nallen kannalta. Ostimme Nallelle lentokoneen sisällä vaadittavan lentolaukun ja Frederiksbergin Dyreklinik&spasta eläinlääkärin suosittelemia luonnonmukaisesti rauhottavia lisäravinteita. Nallelle annettiin ennen reissua ruuan joukossa lihalta maistuvaa rohdosta ja laukkuun suihkuteltiin rauhoittavia feromoneja. En tiedä oliko kyse rohdoista, mutta jätkä veti sikeitä koneen noususta auton saapumiseen Raumalle. Perillä odotti Nallen Suomen-serkut Jack russel Onni ja Labradorinnoutaja Helga. Olimme vähän varuillamme miten Onni suhtautuisi pikkukaveriin, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin. Nallen lähdettyä Onni oli onnellinen että sai olla taas rauhassa, mutta toisaalta se kyllä jäi vähän kaipaamaan tasoistaan leikkikaveriakin - Helga kun on niin iso ja raskas, vaikka pentu olikin vielä :)

Nalle ja Onni
Liput koiralle maksoivat pari kymppiä vajaa aikuisen ihmisen lipun verran ja tuolla rahalla sai lattiapaikan omistajan jaloista. Tästä johtuen omistaja menetti paikan omille käsimatkatavaroilleen vaikka käytännössähän nuo olisivat mahtuneet tavarahyllylle. Kööpenhaminassa lipun koiralle pystyi ostamaan kentältä ja koira punnittiin silmämääräisesti. Helsingin päässä toimenpide oli virallisempaa ja koira laukkuineen piti punnita ennen turvatarkastukseen pääsyä.

Serkukset
Eläinlääkäri sanoi, että perillä olisi pitänyt viipyä pidempään. Pitkä viikonloppu sisältäen kaksi lentoa oli kuulemma liian stressaavaa koiralle. Näin Nalle esitti stressaantuneisuutensa kokopäivän leikkimisen jälkeen. Onni sai etsiä itselleen toisen paikan tällä kertaa kun pennun piti ladata akkujaan.
Serkusten yhteiskuva ennen takaisin kotiin lähtöä.
Juhannusaatoksi siirryimme saareen ystäviemme kanssa. Nalle tuli tottakai mukaan ja serkut jäivät odottelemaan siksi aikaa vanhempieni luokse. Saari oli mahtava paikka pienelle koiralle. Käärmeitä saarelta ei ole löydetty ja Nalle sai juoksennella ja tutkia ympäristöä ihan rauhassa. Karkuun tai hukkaan pikkuisella ei ollut mahdollisuuksia, sen verran pieni saari oli kyseessä. Väsymyksen alkaessa painaa silmäluomia Nalle hakeutui sylistä syliin ja koska näytti ettei hän oikein löytänyt hyvää nukkumispaikkaa ja oli rauhaton, pistin hänet lentolaukkuun jonne hän itse hakeutui edellisinäkin öinä. Suljin luukun ja samalla alkoi rauhallinen nukkumistuhina kuulua. Kerran laukkupesään kurkatessani asento näytti olevan hyvin leppoisasti ketarat ylöspäin, joten mitä ilmeisimmin hän oli hyväksynyt paikan nokosille. Yönsä Nalle nukkui Thomasin makuupussissa. Ainut tilaisuus kun koiralla on lupa tulla sänkyyn ja tälläkään kertaa ei todellakaan minun pussiin ollut asiaa.


Paluumatka meni samoissa tunnelmissa. Nalle nukkui koko automatkan kassissaan ja nousut ja laskut lentokoneessa ei tuntunut missään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti