Homemade Knækbrød

Idea lähti siitä kun Raisa ja Dieter oli täällä kylässä: Spiserissä Dieter tilasi jälkiruuaksi juustoja näkkärillä ja ihastui kotitekoiseen näkkäriin. Tanskassa "kotikutoista" on helppo ostaa myös kaupoista tai leipomosta, mutta Suomesta vastaavaa ei löydy. Niinpä Dieter ostikin läjän näkkäriä ensihätään Irmasta kotiinviemisiksi ja minä lupasin hankkia heille reseptin, jotta näkkärin teko onnistuisi tulevaisuudessa omassa kodissa Espoossa. 

Työkaverini ovat naisia yhtä poikkeusta lukuunottamatta, joten uskallan luottaa porukalta löytyvän resepti kuin resepti. Näin tälläkin kertaa. Pomo leipsasi oikein maistiaiset ja laittoi valokopioita jakoon reseptistä. Eräs toinen kollegani sitten kertoi miten hän muuntelee kyseistä reseptiä jotta näkkileivästä tulee jopa rapeampaa ja ei niin murustavaa. Luulen että itse kullakin menee hetki jotta löytää SEN tuntuman taikinaan - jotta näkkäristä tulee juuri sellasta kuin oma suu himoitsee. Jokainen tanskalainen osaa tehdä itse knækbrødinsä ja niinpä minäkin aloitin kehitystyön omasta reseptistäni heti samana iltana.

Eli lähdetään liikkeelle siitä että sekoitetaan 1 dl kaurahiutaleita, 1 dl seesaminsiemeniä, 1 dl auringonkukan siemeniä, 1 dl kurpitsansiemeniä, 1 dl unikonsiemeniä, 1 dl grahamjauhoja, 2 dl vehnäjauhoja, 1 tl leivinjauhetta ja 1,5 tl suolaa keskenään. Lisätään 1,25 dl öljyä ja sekoitetaan. Lisätään sitten 1,5 dl vettä ja sekoitetaan hyvin. Anna seisoa rauhassa 10 minuuttia ja jaa sitten taikina kahteen osaan.

Kauli taikina kahden leivinpaperin välissä ohueksi levyksi.

Siirrä uunipellille ja leikkaa veitsellä tai pizzaleikkurilla palasiin.

Paista kiertoilmauunissa 200 asteessa 15-20 minuuttia tai kunnes näkkäri näyttää sopivan ruskealta

Nautiskele näkkärin jäähdyttyä voin kera, voilla ja juustolla kuten tanskalaiset kotiäidit tai erilaisten juustojen lisukkeena juustotarjottimella jälkiruuaksi.

Tivoli

Kävimme tosiaan Tivolin Halloweenissa edellisviikonloppuna, mutta missasimme kokonaan Scary Silden, eli Pelottavan Sillin. Kyseessä on kauhutalo jossa pelottelijoina toimii oikeat ihmiset. Kokeiltiin vastaavaa Amsterdamin vahakabinetissa...hui!! Harmittaa kyllä kun ei huomattu koko touhua siellä vieraillessamme. Ensivuonna tämä on pakollinen kokemus.

Pelottava silli:
Kauhua, monstereita, haamuja ja pelkotakuu - Tivolin Halloweenin pimeä puoli joka ilta klo 17.00 lähtien. Sinun pitää olla rohkea ja sisäänpääsy alle 12-vuotiailta on kielletty. Emme lupaa silti että sisältö soveltuu sen paremmin vanhemmillekaan. Kokelaat päästetään sisään kävellen pienissä ryhmissä. Ulostullessasi saatat olla aivan toinen ihminen. Jotkut saattavat tarvita pehmonallen tämän kokemuksen jälkeen.

Paté Paté ja synttärit

Aikamoinen viikko takana! Luulin että kun koulut on käyty niin en opiskele enää ikinä. Tällä viikolla olen kuitenkin opiskellut tanskaa tiistai ja torstai iltoina + läksyt ja lisäksi torstai ja perjantai päivät aamu kahdeksasta viiteen kului näppärästi opiskellessa esiintymistaitoja. Ei sitä edes ymmärrä miten paljon tollanen uuden oppiminen ottaa voimille. Olin perjantaina ihan rätti. Sitä kun valmistelee esitystä ja sen jälkeen jännittää esitystä joka filmataan ja pomo on vieressä arvoimassa, niin ei saakeli käy poka työstä. Heti viiden jälkeen perjantaina menimme Thomasin kanssa Kødbyen Paté Paté -ravintolaan juhlistamaan Thomasin synttäreitä. Kuten hän itse ikäänsä kuvaili: hän on nyt vanhempi kuin itse Jeesus ehti koskaan maanpäällä olemaan. Saavutushan tuokin. Paté Paté on siis viinibaari/ravintola joka sijaitsee lihatorilla, Vesterbrossa. En tiedä miksei aiemmin olla ravintolaa testattu, mutta paremmaksi ei oikeen voi palvelu parantua.  Otettiin aluksi lasit samppanjaa ja alkupaloiksi Pate de campagne ja Burrata. Minun Burrata oli aivan uskomattoman hyvää. Yksinkertaista mutta maut todella kohdillaan. Itse en pidä pateista sitten yhtään, mutta Thomas kehui omaa annostaan myös onnistuneeksi. Pääruuaksi Thomas otti vasikanmaksaa ja minä pitkään kypsennettyä possua. Lisukkeeksi jaoimme yhden perunakratiinin. Taivaallista. Pääruuan kanssa Thomas otti pari olutta ja minä punaviinilasin. Palvelu oli todella ystävällistä ja ruoka tuli nopeasti. Tarjoilijat rupattelivat asiakkaiden kanssa niitä näitä eivätkä olleet liian kiireisiä vaikka paikka oli täynnä. Tähän päästään vain kun henkilökuntaa on tarpeeksi asiakasmäärään suhteutettuna. Viini, jota tarjoilija suositteli lihan kanssa oli todella sopiva. Jälkiruokalistan tarjoilija tuli esittelemään isommalla taululla. Valitsin omenatriflin vaikka olin aivan täynnä, mutta kannatti - jälkiruoka oli kerrassaan täydelinen. Kaikki tämä yhteensä 1050kr. Thomas sai juhlia synttäreitään kaupungin ehdottomasti parhaimmassa ravintolassa. Suosittelen lämpimästi! <3

Kuva osoitteesta: https://www.facebook.com/2xpate

Kuva osoitteesta: https://www.facebook.com/2xpate

Pääruoka 

Meidän saksalainen tarjoilija jälkiruokataulun kera.

Mun jälkiruoka...nam nam 

Matka jatkui syvemmälle torin uumeniin eli Karriere coctailbaariin. Jälkijälkiruuaksi pari coctailia, jonka jälkeen minä raahauduin kotiin nukkumaan ja Thomas jatkoi ystäviensa kanssa syntymäpäivien viettoa. 

Lauantaina juhlittiin synttäreitä Thomasin perheen kesken. Alkupalaksi kastanjoita voin kera ja pääruuaksi ankkaa viinissä. Hyvin se vanhakin mies osaa kokata. Kakkuvastaavana olin tietysti minä. Jollette ole vielä kokeilleet kastanjoita - kannattaa kokeilla. Kastanjoita suolapedille päät ruksin malisesti leikattuna ja 30 minuutiksi uuniin. Ovat aika kiva ja helppo alkuruoka. Kakkuna kokeilin porkkanakakkua jossa porkkanat korvasin omenoilla ja väliin laitoin mansikkaraparperihilloa, banaania ja vaniljavaahtoa. Nam nam. Ei hullumpaa.

Sunnuntaina aurinko paistoi ja ilma oli mailman ihanin. Heti aamuihmettelyn (mm. tiskien tiskauksen) jälkeen kävimme brunssilla Kleist cafessa. 

Voisin sanoa, että ei kyllä päässyt brunssillaan kaupungin parhaimpien brunssipaikkojen joukkoon. Kesäisen kokemuksen perusteella kuitenkin uskallan suosittella kahvilaa sillä ehdolla että kehoitan tilaamaan brunssin tai morgen madin sijaan lunch platen. Kesällä kun kävimme täällä, brunssilautasta ei ollut enää jäljellä, joten "jouduimme" tyytymään lounaslautasiin - sanoisin että hyvin kelpaa brunssista, on halvempi kuin brunssi ja jos arvostelee brunssina -pääsee listoille. Sinne siis!

Retki jatkui kävellen keskustaan ja Rundetaarnille. Täsä on näköjään joku unohdettujen kohteiden visiteeraaminen meneillään kun tännekään en ole vielä ennen eksynyt. Nyt kuitenkin ilma oli täydellinen ja mietittiin että mihin voitais kävellä. Siinä ostoskatua kävellessä Nyhavn vaihtuikin tornin hoksattuamme Rundetårniksi. Maisemat oli ihanat enkä meinannut millään malttaa lähteä takaisin alas. Lisäksi hoksasimme observatorion joka on auki tornissa tiistaisin ja keskiviikkoisin ilta seitsemän jälkeen. Sinne siis joku ilta tähtiä katselemaan. Ei malta odottaa! En ole ikinä kokeillu sitäkään.

Ei muuta ku tanskan läksyjä tästä tekemään. Kysyin opettajalta torstaina, että koskas tää opiskelu on niinku finaalissa, että koska nuo 5 moduulia on käytynä. Huumori opettajamme Asbjørn sanoi, että yleensä noissa 5 moduulissa menee noin kaksi vuotta, riippuen tapauksesta. Mä niin toivon ettei toi tosiaan pidä paikkaansa. Jos istun vielä kahden vuoden päästä joka tiistai ja torstai Studie Skolenilla ni voi saakeli. Jokasen moduulin jälkeen on koe ja niitä ei ilmesesti ihan tosta vaan läpäsekkään. Paté Patén saksalainen tarjoilija, joka on asunut täällä 3 vuotta, sanoi luovuttaneensa ja opiskelee kieltä nyt vaan tosielämässä (palvelu tapahtui englanniksi). Saapa nähdä miten muijan käy.

Word Press Photo ja Halloween Tivolissa

Raisa ja Dieter bongasi viime viikolla Rådhuspladsin vieressä olevan World Press Photo gallerian. Ihmeellisesti en ole itse kiinnittänyt huomiota näyttelyyn vaikka ohikin olen fillaroinut monesti. Näyttely todella herättää ajatuksia ja pitäisi olla kaikille pakollinen vierailukohde. Alla muutamia kuvia napattu tapahtuman kotisivuilta. 

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-guillaume-herbaut-po-2?gallery=2634

Näillä kuvilla saa asian vietyä ihmisten mieliin.  Ranskalaisen Guillaume Herbaultin ottama kuva  Inna Shevchenkosta (21), Ukrainalaisen Femen ryhmän johtajasta.  Ryhmä vastustaa seksiturismia, seksiteollisuutta ja internetissä toimivaa vaimokauppaa.

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-ilvy-njiokiktjien-ci-2?gallery=2634
Hollantilaisen Ilvy Njiokiktjien ottama kuva Kommandokorpsien harjoitusleiriltä Etelä Afrikan Carolinassa. Leirin ohjaaja demonstroi kuvassa miten asetta tulee käsitellä. Koulujen lomien aikaan pyörivä leiri opettaa teini-ikäisiä valkoisia torjumaan havaittu musta vihollinen.   Leiritoiminnan perustaja ja ylläpitäjä uskoo Etelä Afrikan päätyvän vielä tulevaisuudessa sisällissotaan rotujen välillä.

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-stephanie-sinclair-cis1-al?gallery=2634
Amerikkalainen Stephanie Sinclair kuvaa Yemeniläistä perhe-elämää. Kuvassa 6 vuotiaat tytöt seisovat kotinsa edustalla aviomiehineen. 

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-brent-stirton-nas1-bl?gallery=2634
Etelä Afrikkalainen Brent Sirlon on kuvannut mustasarvikuonoja ja ihmisten hulluutta niiden ympärillä.  Erityisesti Aasiassa sarvikuonon sarven uskotaan parantavan jopa syövän. Sarvien "metsästys" on laitonta mutta silti niiden kysyntä vain kasvaa. Eläinlääkärit ovat alkaneet poistaa sarvia turvallisin menetelmin, jottei koko eläin menehtyisi salametsästäjien kynsissä. Tässä kuvassa sarvikuonolta oli poistettu sarvi, mutta salametsästäjät ampuivat eläintä neljä kertaa ja poistivat sitten sarven tyven. Eläin sai hoitoa mutta sarvipaikka tulehtui ja lopulta eläin kuoli saamiinsa vammoihin. Sarvikuonojen uskotaankin kuolevan sukupuuttoon hallituksen katsoessa useimmiten sormien välistä salametsästystä.

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-brent-stirton-nas1-ll?gallery=2634
Tämän vietnamilaisen naisen munuaiskivet lähti sarvikuonon sarven avulla. 

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-darcy-padilla-dls-hm-el?gallery=2634
Amerikkalainen Darcy Padilla on kuvannut Jasonin ja Elyssan elämää Alaskassa. Jasonista tuli yksinhuotaja hänen kumppaninsa kuoltua HIV-viruksen aiheuttamaan sairauteen 2010.  Heillä oli yhdessä yhteensä neljä lasta, mutta kolme lapsista on otettu huostaan. Jason, joka on myös HIV positiivinen, jatkoi lasten äidin kuoltua elämäänsä Alaskassa, jossa lähimpään kylään oli 30 km ja jossa ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä. Nyt hän on muuttanut Elyssan kanssa vanhempiensa luokse Portlandiin.   

http://www.worldpressphoto.org/photo/2012-alexander-taran-sps1-il?gallery=2634
Venäläinen Aleksander Taran on kuvannut Pietarilaisen Strelkan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Strelka tarkoitti gangterien tapaamista -joka yleensä päättyi tappeluun. Nykyään strelkalla viitataan aatöörikatutappeluturnaukseen. Ottelu tapahtuu hiekalla, aikarajaa ei ole ja vain tyrmäys tai luovutus lopettaa tappelun.

Näyttelystä jatkoimme Kalaset kahvilaan pannukakuille. Kalaset on vaan mailman paras pannukakkupaikka!! Lämpöasteita oli yli 15 ja istuskeltiinkin kaikessa rauhassa terassin puolella nautiskelemassa. Käytiin Torvehallenista ostamassa leipää, linssejä ja pari leivosta illaksi, mutta päädyimmekin Tivoliin ilma ollessa niin hyvä. Oltiin myös viimevuonna Tivolin Halloweenissa ja joka vuosi se on vaan yhtä ihana. Ehdottomasti suosittelen ja odotan itse jo innolla Tivolin joulua.

Pikkusilla on tonttuhatut päässä

Kummituskannu 

Kurpitsakeittoa

Romanttista veneilyä

Kummituslaiva?

Puutarhakalusteet pitkäjalkaisille ihmisille.

Maakrapunen

Æbleskiver (omenasiivut) takana. Eli rahkamunkit ilman omenaa tai omenan makua tomusokerilla ja hillolla dipattuna. Ja "tippaleipävohveli" eli funnel cake pehmiksen kera. Juotavaksi lämmintä siideriä (6%) inkiväärillä ja kanelilla maustettuna. Näiden herkkujen takia voisin maksaa itseni sisään Tivoliin päivittäin...NAM NAM!!

Teatteriesitys pantomiimina. Aikuisempaan makuun ja balettitanssijoilla höystettynä.

Sunnuntaina kävimme Mindelunden-puistossa, Ryvangenissa. Täällä lepää rauhan puolesta taistelleita tanskalaisia. Paikalta löytyy myös paikka jossa tanskalaisia ammuttiin järjestelmällisesti. 

Eväiden syöntiä

Puistossa ammuttujen hautoja

Vähän sellanen Blair Witch Projectin mukanen tunnelma.

Ensiviikolla taas toimintaa riittää. Jollen ole vielä maininnut niin meikä on alottanut tanskankielen kurssin. Koulu on Studieskolan ja koulua on tiistaisin ja torstaisin tästä ikuisuuteen. Ajattelin alottaa vihdoin kielen opiskelun kun paikallisten kysymykset menee suurinpiirtein näin (sen jäkeen kun kerron etten puhu tanskaa): Kuinka kauan olet asunut täällä? -Melkein kaksi vuotta. -Aiotko jäädä tänne pysyvästi? -Nooh, en tiedä. Sopimus on toistaiseksi voimassa että olen niin kauan kun siltä tuntuu. Ja siinä vaiheessa alkaa itestäkin jo tuntua et tarvis alkaa selittää miksen oo vielä opetellu kieltä.

Hommaa siis on koska tuntuu että tiistait ja torstait on töiden jälkeen pois pelistä ja läksyt siihen päälle. Ensiviikolla työnantaja on lisäksi järkännyt torstaille ja perjantaille pientä esiintymistaidon kurssia johon pääsee myös valmistelemaan pientä esitystä omalla ajalla.