Uusi hyötyliikuntaharrastus

Mun työpaikka vaihtui lokakuun alusta Balleruppiin. Itseasiassa työpaikan Tanskan pääkonttori muuttaa kokonaisuudessaan ensivuoden puolella uusiin tiloihin mutta mun uusi osasto otti varaslähdön ja muutti jo hyvissäajoin pois alta jo olemassa olevan tehtaan konttoritiloihin. En varsinaisesti ollut innoissani siirrosta. 2km työmatka muuttui yht'äkkiä 20km:ksi ja matka-aika fillarilla ajettavasta 7 minuutista 45 minuuttiin metrolla ja junalla. 

Olen pari kertaa kirjoittanut leijasurffauksesta, jonka oli tarkoitus pelastaa mut manaamasta ainaista Köpiksen tuulista ilmaa. Ajattelin että leijailuharrastuksen myötä alan rakastaa Köpiksen tuulta. Samaa ajattelutapaa ajattelin hyödyntää pidentyneen työmatkan kohdalla. Tehdään matkasta kiva ja otetaan siitä hyöty irti. Ostin siis uuden pyörän ja päätin alkaa polkea töihin. Olen aina fillaroinut kouluihin ja töihin, asuin sitten missä tahansa. Olen myös käynyt spinning-tunneilla, mutta sieltä loppuu aina happi. Nyt olen polkenut pari kertaa töihin ja ai vitsi miten kivaa! Happi ei tosiaan lopu. Uusi pyörä menee kulkee superkovaa! Ja suomalainen radio toisessa korvassa saa tunnin pyörämatkan tuntumaan puolelta tunnilta. Terveystarkastuksissa mun lihaskunnon on aina sanottu olevan hyvässä kunnossa mutta sykettänostattavaa liikuntaa ne kehottaa aina lisäämään. Nyt sekin asia on kunnossa! Päivä alkaa hyvin kun vetää pienen lenkin heti kärkeen ja kotiin päästessä ei tarvi enää miettiä mitään urheilusessioita. Metro ja juna on onneksi olemassa jos kelit näyttää talvella liian hapokkailta, mutta koitan kyllä pitää uudesta kulkutavasta kiinnin mahdollisimman tiukasti. 

P.S pakko mainita huhujen katkaisemiseksi että uusi osastoni matkustaa myös aika paljon että jokapäiväistä harrastusta tästä ei millään tule, mutta parempi puolet kun ei ollenkaan.

Helgoland - Det Kolde Gys

Eli kylmä suudelma, on talviuintikerho jonka toimipaikkana toimii Amager Strandparkin Helgoland. Seura perustettiin 1929 ja heillä on nykyään 2 pukuuhuonetta saunoineen, yksi iso yhteissauna sekä kerhohuone. Vuonna 2008 jäseniä oli vielä 700 ja nyt jäsenmäärä on kasvanut 4000een ja uskoisin että uudet asuinalueet rannan välittömässä läheisyydessä täyttää jokavuotisen 500 uuden jäsenen paikat tosi nopeasti. Tällä hetkellä 47% jäsenistä asuu Amagerin alueella, 33% jäsenistä on alle 40-vuotiaita ja 18% yli 60wee.

Uudet jäsenyydet tulee tarjolle elokuun puolessa välissä ja lysti kustantaa ekalta vuodelta 1400 kr. 800kr on avausmaksua ja 600kr ensimmäisen vuoden jäsenyysmaksua. Tuolla rahalla saakin sitten kylpeä kylmässä joka päivä kl. 5 ja 23 välillä niin paljon kuin sielu sietää. Seura järjestää yhteisiä tapahtumia, kuutamouinteja ja saunagusseja. Yleisesti kaikissa näissä tanskan kylpyseuroissa on tapana uida alasti.

Jos joku ei vielä tiedä mikä on Saunagus, niin sehän on ohjattua saunomista. Gusmestari heittää kiukaalle vettä johon on sekoitettu eteerisiä öljyjä ja leyhyttelee sitten tuoksuilmaa märällä pyyheliinalla saunojien joukossa. Saunottaja käyttää erilaisia tapoja saavuttaakseen tilaan rauhallisen ja positiivisen energian. Yksi sessio kestää 10-15 minuttia, jonka jälkeen hypätään mereen vilvoittelemaan. Kokonaisuudessaan tilaisuu kestää tunnin ja mukana on saunottajasta riippuen musiikkia, laulua, kertomuksia, hiljaisuutta tai juttelua.

Leijasurffauksen harrastaja Köpiksestä Moro!

Strömsö. Tiädäkte misä se o? 

Ei ainakaa Tanskas. 

Alla on ihan valtakunnan ykkösmedian sivuilta poimittu selitys Strömssölle:

Strömsö sarjaa näyttää Suomen televisiossa Ylen ruotsinkielinen kanava (FST). En tiedä kuka tätä Strömsötä oikeasti seuraa. Itse ainakin lainaan sanontaa ihan vaan suvereenisti näkemättä jakson jaksoa omin silmin. Sarjassa kuulemma "sateellakin aurinkoiset strömsöläiset askartelevat, tekevät pieniä puutöitä, laittavat ruokaa ja harrastavat muuta kotoilua idyllisessä saaristolaismaisemassa. Ohjelman luoma kepeä tunnelma ottaa valtaansa ja saa katsojankin uskomaan kykyihinsä."

"Strömsön säröttömäksi hiottu utopia ja rosoinen todellisuus eivät tunnu kohtaavan. Aikaisemmin sama ristiriita on todettu elokuvien ja tosielämän välillä. Kun ennen epäonnistumisen hetkellä tokaistiin, ettei mennyt niin kuin elokuvissa, manataan tätä nykyä, että ei mennyt niin kuin Strömsössä ... Elokuvavertaus on niin vakiintunut, että se löytyy Kielitoimiston sanakirjasta: Kaikki sujui kuin elokuvissa. Strömsöllä on vielä pitkä matka sanakirjaan, mutta sanonnan sattuvuudesta ja ilmaisuvoimasta kertoo sen hurja suosio esimerkiksi internetissä." Jos joku haluaa sijoittaa Strömsön kartalle, niin sehän on vuonna 1852 kauppiasperheen kesäasunnoksi rakennettu huvila meren rannalla Vaasan Västervikissä.

Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti

Ai miten strömsö liittyy mitenkään leijalautailuun? No siten, että meitsin kiteily harrastus ei ottanut oikeen tuulta purjeisiin eli ei mennyt ihan niin kuin strömsössä:

Oltiin vuosi sitten Vietnamissa ihan sattumalta sellasessa kohteessa, missä rannat oli täynnä näitä leijasurffareita. Tarjolla oli tutustumistunteja ilmaiseksi ja tottakai halusin kokeilla mimmonen se kiteily nyt oikein on lajejaan. Innostuin täysillä! Oli ihan mieletön tunne kun leija nosti yhden suomalaisen turistin ja yhden vietnamilaisen opettajan yhtäaikaa vedestä ilmaan. Olisin ollut valmis jatkamaan samoin tein, ostamaan koko setin varusteita ja palkkaamaan opettajan näyttämään mulle kaikki lajin salat. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan jouduin hyvästelemään Mui Nèn ja sen upeat leijarannat siltä osin jo heti seuraavana aamuna. Ajattelin, että kun kevät saapuu muutaman kuukauden päästä pohjoiseen, niin sitten kyllä meitsi on heti valmiina köpiksen leijakurssille. 

Mui Nè

Kuten varmaan joku saattaa muistaa, kevät ei alkanut tänä vuonna vielä huhtikuussa vaan jouduin odottelemaan kelien lämpenemistä kesäkuulle asti. Varasin viikonloppukurssin heti kesäkuun ekalle viikonlopulle, mutta vapaata olikin vasta kesäkuun vikalla viikonlopulla. Innosta piukeena sain kyydin kaverilta kesäkuun vikana lauantaiaamuna Sydvestpynteniin, jossa ranta on pitkälle matala ja tuuli puhaltaa juuri oikeasta suunnasta. Siitä se sitten lähti. Ensin tsekkailtiin turvallisuusohjeet ja kertailtiin teoriaa, jota osallistujien olisi pitänyt opiskella etukäteen jaetuista materiaaleista. Jatkettiin harjoituksia pikkuleijalla, jossa oli tarkoitus saada tuntumaa leijan ohjaukseen. Ja sitten vihdoin valjaat päälle ja iso leija valjaisiin kiinni. Leijan käsittely oli mulle helppo nakki. Luulen, että Vietnamin harjoittelusta oli minulle hyötyä opettelussa. Sitten veteen ja lisää harjoitusta. Tässä kohtaa alkoi antiströmssöys lipumaan kuvioihin mukaan. Meitä oli viisi kurssilaista ja yksi opettaja. Eihän tuo alkuasetelmakaan mikään ihan paras mahdollinen ole, mutta näillä mentiin ja odoteltiin aina välillä omaa vuoroa. Ensin meillä oli kaksi leijaa, mutta sitten näytti siltä, että toinen upouusista leijoista olikin rikki. Opettaja päätti lähettää puolet osallistujista kotiin. Jäin vielä vähäksi aikaa ja sanoin yhdelle kurssilaisista, että ottaisi hänen autoonsa säilömäni vaatteet ulos autosta ennen kuin lähtisi kotia kohti. Niinhän hän teki, mutta jätti kengät kuitenkin kyytiin. Meikäläinen sai kyydin lähimmälle metroasemalle yhdeltä kurssilaisista ja lampsuttelin sitten kotiin paljain jaloin. Oli ihan voittaja fiilis. 3 tuntia kurssia viiden sijaan ja yhet Niket hukassa. Näytin ihan spurgulta tuulipuvussa, ilman kenkiä ja tukka sekasin ja märkänä keskellä aurinkoista lauantai päivää.

 

Seuraavana aamuna takaisin pelipaikalle vain toteamaan ettei tuulta ollut. Sen jälkeen ennen kauden lopetusta (lokakuussa) kävin kaksi kertaa rannalla kokemassa tuulettoman Kööpenhaminan (miten se on edes mahdollista!) ja kerran lähdin töistä lounaan jälkeen, vain päästäkseni aloittamaan kurssin ensimmäisen osan taas alusta. Koko kauden saldona yksi laudan päälle pääsyyritys. Voin kertoa, että saa olla aika talentti, että sinne laudan päälle tosiaan pääsee ekasta yrityksestä. Ton yhden nousuyrityksen jälkeen kaksi kanssakurssilaista Italiasta ja Puolasta lensivät yhdessä kaaressa leijan perässä upposukkeluksiin, irrottivat leijan turvaliinan ja päästivät leijan menemään. Se kerta loppui sitten siihen.

Amager Kiteschoolin valitsin pätevien nettisivujen perusteella ja uskoin että 10 tunnin superkurssi olisi hyvä. Väärin uskoin. Minun olisi pitänyt ottaa silloin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yksityinen opettaja 5 tunniksi, jonka jälkeen olisin helposti voinut jatkaa omillani treenausta. Nyt sain kokeilla leijailun alkeita 5 hengen ryhmässä kahdesti, yhteensä 5 tuntia. Puolet ajasta menee tollasissa ryhmissä seisoskeluun ja oman vuoron odotteluun, eikä opettajalla ole aikaa neuvoa molempia ryhmiä yhtäaikaa. Annoin tottakai palautetta firmalle, että palkkaisivat enemmän opettajia ja tuulisina viikonloppuina ottaisivat useampia ryhmiä useammalla opettajalla. Nyt toiminta meni siihen, että joko ryhmät oli täynnä tai tuulta ei vain kertakaikkiaan ollut riittävästi. Arkena minun oli ihan mahdoton lähteä yhtäkkiä töistä kurssille sikäli mikäli paikka ja tuuli osuivat kohdalle. Harrastuksen aloituksesta jäi siis vähän tyhmä maku suuhun, mutta en aio lannistua vaan pidän Mui Nèn leijahurmion mielessä ja meinaan ottaa omat vehkeet mukaan tammikuussa Kuubaan. Ensi keväänä olen iskussa ja voin alottaa oma-aloitteisen harjoittelun Köpiksen rannoilla. Amager Kiteschoolin opettaja sanoi heinäkuussa, että jos treenaisin heinä-elo-syys-lokakuun niin ensi kesänä voisin surffata jo Amager beachillä. Tavoitteena on päästä tavoitteeseen jo ensi syksynä.

Asutaan Amager beachin alkupäässä ja rannan toisessa päässä on tuulen hyvin osuessa vähän taitavammat surffaajat näyttämässä temppujaan. Ranta on syvä, joten rannalta laudan päälle hyppääminen ja vaivaton uudelleen ylösnousu pitäisi olla hallussa sinne siirryttäessä. Samoin virtaus on paikoittain uimakelvoton ja tuuli monesti niin, että jos ei ihan hallitse leijaansa, saattaa löytää itsesä nopeasti Malmön rannoilta. Lokaatioltaan ranta olisi kuitenkin ideaali. Muille rannoille joutuu ottamaan useamman julkisen kulkuvälineen ennen perille pääsyä. Eihän sekään nyt tuntia enempää ota, mutta ainahan se olisi kiva vaan hypätä pyörän selkään ja hurauttaa omalle biitsille surffitreeneihin.