Perjantaina halusin käydä töiden jälkeen bodycombatissa. Jumpan jälkeen olin aivan puhki ja väysynyt. Olin leiponut töihin sämpylöitä ja kakkua edellisenä iltana kahteentoista asti. Täristen nälästä lähdin kuitenkin Vesterbrohon nauttimaan vietnamilaista ja muutaman oluen. Kaupunkifestari Distortion oli myös keskittynyt perjantaina Vestebrohon, joten pääsimme katsastamaan myös festarit pikimiten. Sääennuste lupasi koko viikonlopulle sadetta, ja niinhän siinä kävi että kymmeneltä alkoi sataa ihan jumalattomasti. Säätiedotus eikä pilvet taivaalla luvanneet parempaa, joten fillaroimme kaatosateessa yhdentoista maissa kotiin.
Lauantaina heräsin kurkku käheänä ja ääni vaan pihisi. Lähdimme kuitenkin Frederiksberghaven edustalla oleville "Mit hjem er mit slot" messuille. Olin bongannut ilmoituksen aiemmin viikolla puistossa ja kojut ja ympäristö vaikuttivat niin lupaavilta. Ja olihan ne. Aurinko sattui paistamaan juuri tuon hetken kun olimme ulkona. Mukaan lähti tällä kertaa kirsikka limpparia ja -marmeladia...omaa linnaa kun ei vielä ole mihin kaikkea muuta kivaa ostaisi.
Kävimme vielä kotimatkalla ruokakaupassa jonka jälkeen parkkeerasin Tunturin talon eteen pyöräkatokseen. Siihen päättyi minun ja Tunturin yhteinen matka. Olisihan sillä ollut vielä monia kilometrejä antaa, mutta joku limainen niljake oli sen käynyt yön aikana siitä parkista ryöväämässä. Huhujen mukaan myös muita pyöriä oli lähtenyt samalla kertaa, eli tuskin tulen enää Köpiksessä Tunturiin törmäämään. Hänet on mitä ilmeisemmin kaapattu lukkoineen päivineen muiden mukana pakettiauton kylmään peräkonttiin ja on matkalla nyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä Keski/Itä-Euroopan markkinoille. Hyvät rahat varmaan saavat kun olen ollut niin pirun tarkka sen kanssa...ja ihan turhaan!! Köpiksessä sen olisikin ollut helppo tunnistaa. Kovin montaa Tunturi RX800 ei ole nimittäin vastaan tullut. Olen hyvin pettynyt (kuten ehkä rivien välistä voi lukea) mutta onneksi minulla on Candy. En usko että tulen ostamaan korvaavaa maastopyörää Tunturin tilalle. Pian se kumminkin taas pöllittäis. Thomasin pyörä säilyi tolppaan kytketyn kryptoniittilukon turvin. Voi olla parempi että ite ajelen vaan noilla halvemmilla pyörillä. Ei tarvi kuolla ketutukseen ainakaan joka päivä - jengi heittelee pyöriä miten sattuu ja jollei heittele niin ainakin pöllii.
Sunnuntai aamulla tämän ilouutisen huomatessani olin flunssan kourissa ja tuntui ihan kun olisi ollut "kuinka paljon paskaa yhdelle päivälle voi kaataa"- päivä menossa. Vaikkei olisi kiinnostanut lähteä ottamaan selvää jatkosta lähdimme kuitenkin brunssille Østebrohon. Pakkohan sitä ihmisen on syödä vaikka ketuttaakin. En muista paikan nimeä, mutta palvelu nyt ainakaan ei ollut kummoista. Ruoka aika lailla ookoo. Smoothie ei varsinaisesti maistunut smoothielta vaan jogurtilta. Brunssin jälkeen kävimme ostamassa parvekkeelle vähän yrttejä ja kukka"puun". Itse lojuin sängyssä sitten kuumeisena kun oma puutarhatonttuni ne sinne istutti. Samaa kuumeilua olen nyt harrastanut tähän päivään asti. Eilinen olisi ollut virallinen vapaapäivä Tanskassa (perustuslainpäivä), mutta itse vietin sen tehokkaasti sängyn pohjalla vikisten. Tänään on ollut sama, enkä kyllä huomennakaan siis töihin voi mennä. Huomen illalla olisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan lähtö Tour de Denmarkille. Tai ainakin maksettu hotellihuone odottaa Aarhusissa huomenna matkalaisia. Saa nähdä miten käy...
 |
| Litranen Calrsbergi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti