Belgialainen pyöräilykypärä joka saattaa sisältää pähkinöitä.

Olen kaatunut kahden vuoden aikana pyörällä kahdesti. Ekalla kerralla ei sukkahousuja rikki, ei hanskoja rikki, ainoastaan ranne hiukan venähti. Ei pystynyt varaamaan painoa moneen moneen kuukauteen. Ja nyt sitte tossa vuodeenvaihteessa kaaduin taas. Mitä ilmeisemmin kerran vuodessa yks kaatuminen kuuluu suorittaa, koska ensimmäisestä kerrasta oli just vähän päälle vuosi. Tälläkään kertaa ei sukkahousuja rikki, ei haskoja rikki, mutta taas se ranne. Tälläkertaa tiedän jo, että vaikka sitä voi käyttää, varaamista se alkaa kestää vasta hyvän tovin jälkeen. On ihmeellistä miten koskaan ei ole mitään vakavempaa sattunut. Tälläkin kertaa auto ehti jarruttaa juuri sopivasti. Nyt kuitenkin otin asiakseni etsiä itselleni hyvännäköisen pyöräilykypärän tulevaisuuden sukkahousuja silmälläpitäen. 

Kerrassaan ääliömäistä olla käyttämättä kypärää. Vaikka olenkin huippu fillarikuski ja viiletän menemään kuin tuulispää (niinhän me kaikki), en voi olla yhtä varma muiden ajokokemuksesta. Se kaatuminen tai törmäily ei nimittäin useinkaan johdu itsestä vaan ympäristötekijöistä. Jäinen luiska pyöräkaistalle, liikennemerkin heittelehtiminen edellisen jysäytettyä siihen, työmaa-alue ja huonokuntoinen tie, äkillinen tien kaventuminen/sumppu, urpo autoilija/pyöräilijä joka ei huomioi muuta liikennettä vaihtaessaan kaistaa, äkillinen pysähtyminen liikenteessä... tekijöitä on ihan liikaa, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Useimmat edellämainituista olen kokenut jo kerran ilman vahinkoja. Hyvä onni ja ehjät sukkahousut ei voi jatkua loputtomiin. On hassua miten Thomaskin skannailee päivät pitkät kallomurtumia, muttei ole itse ennen käyttänyt kypärää. 

NYT KÄYTTÄÄ. Se on pirun kiva näyttää hyvältä pyörätuolissa. Kuinka tyhmä sitä onkaan ollut!

Köpishän on pyöräilijöiden luvattu maa, joten kypäriä luulis löytyvän. Täällä onkin yks aika huippu liike Herlevissä, mutta se on auki vain maanantaisin ja torstaisin, ja sillonkin klo: 14-18.30. Ilman sovittamista ei kypärää ole järkeä ostaa, joten lähdin käymään keskustassa sijaitsevassa (Gråbrødretorv) Pedalatletessa, missä näytti olevan nettisivujen mukaan myös aika paljon kypäriä. Löysin just sopivan kypärän merkkiä Lazer - istuvuus oli hyvä ja koko just nappi. Mulla on ollu ongelmana kypärän pottamaisuus. :) Joko se istuu liian korkeella pään päällä, tai sitte se on vaan liian levee ja kootkin on hiukan hankalia. Yleensä M on liian iso ja S taas liian pieni. Medium, joka on siinä lähellä istuvuutta, näyttää yleensä hölskyvän päässä.

Aluksi otin suoristusraudan töihin ja virittelin hiukset vasta töihin päästyäni. Nyt lyhyinä senkun sutasee vähän vahaa ja möyhentää pyöräilyn jälkeen niin bueno on!

Finest Belgium Helmets, may contain nuts.

Radiografi ja mummu

Morjesta morjes!

Thomas valmistui maanantaina aikuiseksi ja aloittaa työt helmikuun ensimmäisenä päivänä. Arki siis muuttuu siinä mielessä, että ruoka ei ole enää valmiina pöydässä kun minä tulen töistä kotiin ;) Pidimme viime viikonloppuna pienimuotoiset kekkerit valmistumisen kunniaksi ja alta löytyykin pari otosta tapahtumasta. Lahjaksi annoin Thomasille melontaa, snorklausta ja kokkailua käsittävän paketin Barcelonan retkelle. Sitä olisi niin kiva antaa jotain josta jäisi muisto, mutta mitä ihmettä sellainen olisi. En halua ostaa koruja, koska en itse pidä niistä ja kello, jonka itse lahjansaaja kelpuuttaisi olisi hiukan liian tyyris jopa mummun kukkarolle. Lupasin ottaa Barcelonassa lahjasta kuvia, niin että hän voi muistella sitten kuvia katsellen valmistujaisiaan.

Hiano luistella yhdessä kasassa ja kaatuilla

Erikoislintuja ottamas arskaa

Karkeointia lähimpien ystävien kanssa

Minttukakku: oreopohja, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, kermavaahtoa, tuorejuustoa, minttusuklaata, minttua (alkosta) ja karamelliväriä. Muumi- ja palapelikoriste muovailtu valkosuklaasta. Jauhemainen väri sopisi paremmin värjäykseen, ihan vaan vinkinksi. Nestemäinen väri muutti sulan valkosuklaan mömmöksi. Ihan tosi hyvältä maistui koko kakku - tuhoutui illan aikana tost noi vaan.

 

 

Jatkot tottakai - 666% cheap (100% nasty)

Ja sitten selitys lopulliseen mummoutumiseen. Meni hermo tukkaan. Ei siksi etten ois jaksanu kasvattaa pituttaa tai että kun tukka menee silmille, vaan koska vaalea väri on laittanu mun hiuksen niin huonoon kuntoon, että kammatessa puolet katkee mukaan. Lisäksi vaikka olen siirtynyt Köpikseen muuton jälkeen orgaanisiin blondauskemikaaleihin, ei mun päänahka edelleenkään hypi ilosta käsittelyiden jälkeen. Haluisin siis päästä eroon vaaleesta koska se tuhoo mun aivoja, hiuksia ja hermot. Viime tyvikasvukäsittelyn aikaan olin jo hyvää kyytiä taittamassa terveellisempään tyyliin ja laittamassa vaan raitoja jotka ei koskis päänahkaa. Käsitin että eihän ne auta kun koko valkonen osa on jo ihan tuhoon tuomittu. Ainut mahis on vaan leikata kuivat pois ja kasvattaa oman väriset hiukset. Sit joskus ku homma on taas reeras, voi lisää vaikka vaaleita raitoja.

Ongelmanahan on se, että pitkät omanväriset hiukset ei toimi koska ne on niin lirut. Pitkät blondit hiukset näyttää paksummilta koska hius on auki, mutta ei todella toimi, koska hius tuhoutuu jatkuvasta käsittelystä ja tukka tippuu pois. Lyhyt vaalea tukka toimii tosi hyvin: siinä hius on auki ja tukka näyttää paksulta. Koska leikkausta tapahtuu kuukauden välein, kärsimykseen päätyy pääasiallisesti vain uutta hiusta joka vielä kestää käsittelyt eikä tipu. Toinen asia onkin, kuka haluaa myrkyttää itseään vaalennuksessa käytettävillä hapetteilla ja turmella päänahkansa kerta toisensa jälkeen. Päänahan ja hiustupen kidutuksen tuloksena muutaman vuoden kuluttua hiuksia ei kasva enää ollenkaan.

Näin ajattelee mummu, eikä ihminen joka haluaa vain näyttää hyvältä ja elää tässä hetkessä. Mutta mä haluan sen hopeisen mummutukan, joka mun isovanhemmilla oli. Ilman mitään kemikaaleja, just sellasen kylmän harmaa niinku pitääki. Ai että. Olisinpa jo mummu ;)

Tästä näkee miten tyhmää oli laittaa raitoja viimekerralla. Nyt mun takatukka näyttää ihan tiikeriltä/ gebardilta. Vaihtiksina ois ollu ajaa siiliksi tai värjätä. Ja värjäämisestähän tässä koitetaan päästä eroon. Eli 3 kk ja meitsi ei oo enää raitanen. Kyl täsä o eletty tyhmempienki tukkien kans :D

Korut järjestykseen

Olen tyypillinen nainen. Koruja pitää olla kaikenlaisiin asuihin sopivia. Kun muutin Tanskaan myös koruni muuttivat mukanani. Säilytin niitä aluksi isossa korissa kunnes Thomas ilmestyi elämääni ja puuttui toimintaani. Miten sä voit edes muistaa mitä koruja sulla on, kun ne on yhdessä mytyssä ja sotkussa, se kysyi. Ei aikaakaan kun Christianshavnin asuntooni oli ilmestynyt omin pikku kätösin valmistettu koruteline. Myöhemmin teline tietysti muutti mukanani myös Frederiksbergiin. Se on saanut paljon kehuja niin minulta kuin vierailtakin. Korut on hyvässä järjestyksessä ja joskus niitä vähän erikoisempiakin saattaa muistaa käyttää.

Ensimmäinen uniikki telineeni

Tässä parin vuoden aikana tanskalaiset pienet käsityöpuodit ja Thomasin lahjat ovat kerryttäneet korukokoelmaani siinä määrin, että eiväthän ne nyt kaikki enää tuohon telineeseen mahdu. Haluankin esitellä teille nyt uuden löydön Arlandan lentokentältä. Umbran Little black dressin designeri Matt Carr tuntee varmasti monta naista. Se on ehkä nerokkain keksintö sitten vähään aikaan mihin olen törmännyt. En edes katsonut hintaa vaan kävelin se kourassa suoraan tiskille. Siinä on kaksi puolta ja siihen mahtuvat kaikki elämäni korut.

Ei tarvitse edes olla IKEA-ihminen tykätäkseen näistä

Ensin pieni innostunut huomautus: kannattaa kokeilla Agnesin cupcakeseja. Voi hyvänenaika ne on hyviä.

Sitten otsikossa mainitsemaani aiheeseen. Käytiin äidin kanssa IKEAssa laskeuduttuani Turun lentokentälle ennen joulua. Löysin krääsäosastolta isän iloksi metsäneläin aiheisia piparkakkumuotteja. Tottakai paketti oli ostettava. Ruokaosastolta kysäisin pahuuttani, josko heillä olisi myös valmista piparitaikinaa myynnissä. Ja olihan heillä kaksi pakettia jäljellä -otin molemmat. Kotiin päästyäni aloin tarkastella paketteja, jotka maksoivat yhteensä 3 € - yllätykseksi tuoteseloste kertoi taikinan koostuvan luonnollisista raaka-aineista: 3 eri rasvasta, jauhoista, mausteista jne. vain 2 E-koodia ja nekin jotain perus ei vaarallisia. Ja mausta sen verran että isä sanoi että "ohhoh, onpa hyviä" ja Thomas "ei tehdä enää ikinä valmiista taikinasta pipareita". Maku oli kyllä tosi hyvä. Eli ensi jouluna pari pakettia lisää jo hyvissä ajoin. 

Sitten se toinen löytö. 3 yrttipurkkia 0,5 €:lla. Oli perjantaina tarkotus ostaa tuoretta basilikaa ruokakaupasta, mutta luomubasilikat näytti niin kärttysiltä, että jätin ostamatta ja tyydyin kuivattuun. Kun pääsin kotiin otin yrttipaketit samantien esiin ja aloin istuttaa. Kattokaa ny kui kätevii! Mää raportoin kyl sit et miten nää lähtee toimimaan!

Tältä se näyttää kaupassa. Yrttibokseja oli kahta eri yhdistelmää ja otinkin siis yhden molempia.

Sisältä löytyy multapellettejä ja siemenet. Purkeissa on kätevästi nimet kyljessä.

Pelletti purkkiin ja päälle 2 dl vettä. Tsädää, purkki on yhtäkkiä täynnä multaa.

Puolet mullasta syrjään ja siemeniä sinne niin. Loput mullat takaisin purkkiin ja se on siinä.

Ai että odottelen jo innolla sadonkorjuujuhlia.

Kesälomakukkia Idalle joka viettää lomaansa Tanskassa.

Talviloma eli Joulu ja Uusivuosi

Meitsillä oli kaks viikkoo lomaa. Lähdin julua edeltävänä perjantaina Raumalle ja nautiskelin ihanien ihmisten seurasta siellä kokonaisen viikon. Takaisin Köpikseen lensin seuraavana perjantaina Helsingin ja Rigan kautta (koko matka kesti leppoisat 9,5 h). 

Perjantai illalla käytiin tarkistamassa maailmanlopun tunnelmia Rauman Onnelassa, jossa Darude soitteli uusinta uuttaan. Lauantaina juhlimme hillitysti Katjan synttäreitä kerrankin ihan oikeana synttäripäivänä.

Aattona eleltiin rauhallisesti, ei ehditty joulurauhanjulistukseen, ei joulukirkkoon eikä partiolaisten kynttiläkulkueeseen. Sitä vastoin aattoon mahtui paljon hyvää ruokaa ja ihanan perheen seuraa uuden lautapelin äärellä. Maistelimme myös erilaisia vuosikertaglögejä, joita ei yleensä tule niin useasti kokeiltua. Lahjaksi pulloja kyllä tulee usein annettua, muttei itse maisteltua.

Joulupäivänä kävimme koko porukalla tsekkaamassa Kuivalahden tilanteen ja paistelimme jo valmiissa keittiössä jolutorttuja ja joimme tyrniglögiä. Joulupäivään kuuluu tietenkin olennaisena osana vanhojen ystävien tapaaminen Rauman yöelämässä. Saattaapi olla että tämänjouluinen tapailu jäi kuitenkin viimeiseksi. Typötyhjä Mr. Jones toimi ystävien kanssa jutusteluun ja siitä pääsikin suoraan sisäkautta yökerho Dominon puolelle, jossa en tuntenut ketään! Tarkoituksena oli siirtyä yökerho Hovin puolelle, mutta paikalliset kertoivat siellä olevan järjetön jono ovella, baaritiskillä 2 työntekijää ja paikka tupaten täynnä. Siispä seuraava liikkeeni oli kotiin paluu hyvissä ajoin. 

Tapaninpäivänä kävimme isän kanssa katsomassa Piin elämä elokuvan Iso Hannussa ja seuraavana päivänä kävin katsomassa Rakkauden Rasvaprsentin Katjan kanssa. Pienesti pitää myös tässä kohtaa hehkuttaa sopissa nauttimaamme myöhäistä lounasta. Katja söi lihaisan salaatin ja itse tuorehernekeittoa. Namsk! Lisäksi bongasin Sopissa ilmoituksen churros brunssista. Kahvilan omistaja Siri kertoi churrosten olevan aitoa kamaa ja aitojen espanjalaisten arvioinnin läpikäyneitä. Taas jään harmittelemaan miksen asu Raumalla. Vaikka sitten vain jokapäiväisten ihanien Sopin lounaiden ja viikonloppubrunssien takia! Eli sielläpäin asuvat hoi! NAUTTIKAA MUNKI PUOLESTA!!

Soppi

kuinka saisin rikki kookospähkinän...

Piin elämä oli jokseenkin pitkäveteinen, mutta rasvaprosentti oli kyllä hauska ja aika söpiskin. Perjantaina oli tarkoitus lähteä hyvissä ajoin Helsinkiin moikkaamaan jo syntynyttä Stigiä tai vaikka vaan mahaa ja vanhempia jollei laskettu aika pitäisi pojan kohdalla aikatauluaan. Kävi kuitenkin niin että torstai illalla Stigin äiti äheti viestiä että supistukset oli alkaneet ja seuraavana aamuna yhdeksältä oli edelleen äksöni meneillään. Niinpä Helsinki visiitti jäi väliin ja kävin vain heittämässä Stigin viikset ja lahjan postiin ja hyppäsin bussiin vasta kahdelta. Siinä istuskelin rattoisasti 4 h 15 m matkalla Helsinkiin ja lentokentällä pari tuntia vähän vielä lisää. Sitten lento Rigan kautta Köpikseen jossa olin jo kello puoli 12. Ens kerralla sit taas muistaa et miksi kannattaa vähän maksaa niistä suorista Turun lennoista:)


Lauantai ja sunnuntai meni mukavasti kotosalla. Säät suosivat ilman huonoa omaatuntoa laiskottelua. Kävimme kävelemässä yhden jäätelötestauksen verran lauantaina ja yhden luomurautatabletti/samppanjapullo -hankintojen ja lounaan verran sunnuntaina. Lounastamiseen valikoitui Jensens Bøfhus niillä perustein, että ravintola oli kohdalla kun alkoi sataa täysillä, sekä vallitsevan pukeutumiskoodimme mukaan. Äiti on mainostanut kyseistä ravintolaketjua jo monesti. Aina kuulemma muotimessuilla vieraillessaan käy ruokailemassa Jensenillä. Paikalliset eivät ehkä ravintolaa niin ylistä ja siksi nytkin uskalsimme astua sisään ilman tummaa pukua. Pitää myöntää, että pihvi oli kyllä todella maukasta ja mureaa. Hyvin valmistettu kaikinpuolin. Valitsimme listalta kokeiluun lounaspihvin ja fitnespihvin. Lounaspihvi maksoi 59 kr ja sisälsi pihvin perunoilla. Fitnespihviin kuului vihanneksia sekä salaattipöytä samaan hintaan 99 kr. Annokset olivat juuri sopivat lounaaksi ja kuten sanoin liha oli todella hyvin valmistettua. Palvelu on todella nopeaa ja hinnat edullisia. Sanoisinkin että jos nopeasti jotain pitäisi valita, niin ehdottomasti ennemmin tämä kuin Mc Donalds tai Burger King. Illallistarkoitukseen paikka soveltuu jos ilmapiiriltä ei paljon vaadi. Herkullista ruokaa saa eteensä nopeasti ja keskitason hinnalla. Taidan silti viedä äidin ensikerralla jonnekin muualle syömään, jollei sitten perinteitä haluta kunnioittaa.

Uusivuosi ja uudet kujeet. Juhlat järjestettiin Thomasin ystävän luona Vesterbrossa. Ensimmäinen tanskalainen uusivuosi minulle ja olipas se hieno.

Pöytiin oli katettu kultaisia kääreitä joita oli tarkoitus vetää yhdessä jonkun toisen vieraan kanssa vastakkaisista päistä. Sisällä olleen lahjan sai pitää se jolle jäi kääreestä käteen pidempi pää. Pöydässä oli myös sisäkäyttöisiäraketteja joista ilmaan suihkusi pientä "roskaa" eli hilettä :D En ole kyllä törmännyt vastaaviin Suomessa.

Ditte

Tähtisade

Tatuoitu sheriffi

Tatuointiyritys Thomsen

Ruoka oli järjestetty cateringista ja menu oli kuvan mukainen. Thomas toimi kokkina eli hoiti ruokien lämmityksen ja asettelun lautasille.

Pääruoka

Illallinen

Jälkiruoka

Pakettipeli kuuluu olennaisena osana jouluun, mutta koska se on niin kiva, pelattiin sitä myös näissä bileissä. Jokainen tuo kaksi pientä pakettia juhliin, jotka sitten jaetaan hamstrauspelin sääntöjen mukaisesti. Koska meitä oli niin paljon pöytää kiersi 3 noppaa. Silmäluvuilla 1 ja 6 tapahtui. Ykkösellä saat ottaa paketin ja antaa sen jollekin toiselle ja kutosella saat ottaa paketin itsellesi. Ensimmäisellä kierroksella paketit jaettiin pöydän keskeltä ja sääntöjen mukaisesti osallistujille ja seuraavalla kierroksella paketteja ryöstettiin toisilta aikarajan sisällä.

Peli käynnissä.

Kaikkia ihania juttuja paljastui pakettien sisältä.

Kuten valoaan vaihtava budha ja leikkikakka.

Hauskaa uuttavuotta

Hyppy vuoteen 2013.
Vuoden vaihtumista odotetaan kiipeämällä tuoleille ja kun kello lyö 12 kaikki "hyppäävät" uuteen vuoteen. Countdownt tottakai kuuluu asiaan ennen hyppyä. 

Vuosi vaihtui iloisissa merkeissä

Sheriffi ja Ditte raketteja katselemassa

Ihanaa vuotta 2013!

Seuraavana aamuna. Nämä olivat löytäneet myös tiensä kotiin.

Talvilomani jatkuu vielä tämän viikon mutta luulenpa ettei mitään mainitavaa tule enää tapahtumaan ennen töihin paluuta.