Radiografi ja mummu

Morjesta morjes!

Thomas valmistui maanantaina aikuiseksi ja aloittaa työt helmikuun ensimmäisenä päivänä. Arki siis muuttuu siinä mielessä, että ruoka ei ole enää valmiina pöydässä kun minä tulen töistä kotiin ;) Pidimme viime viikonloppuna pienimuotoiset kekkerit valmistumisen kunniaksi ja alta löytyykin pari otosta tapahtumasta. Lahjaksi annoin Thomasille melontaa, snorklausta ja kokkailua käsittävän paketin Barcelonan retkelle. Sitä olisi niin kiva antaa jotain josta jäisi muisto, mutta mitä ihmettä sellainen olisi. En halua ostaa koruja, koska en itse pidä niistä ja kello, jonka itse lahjansaaja kelpuuttaisi olisi hiukan liian tyyris jopa mummun kukkarolle. Lupasin ottaa Barcelonassa lahjasta kuvia, niin että hän voi muistella sitten kuvia katsellen valmistujaisiaan.

Hiano luistella yhdessä kasassa ja kaatuilla

Erikoislintuja ottamas arskaa

Karkeointia lähimpien ystävien kanssa

Minttukakku: oreopohja, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, kermavaahtoa, tuorejuustoa, minttusuklaata, minttua (alkosta) ja karamelliväriä. Muumi- ja palapelikoriste muovailtu valkosuklaasta. Jauhemainen väri sopisi paremmin värjäykseen, ihan vaan vinkinksi. Nestemäinen väri muutti sulan valkosuklaan mömmöksi. Ihan tosi hyvältä maistui koko kakku - tuhoutui illan aikana tost noi vaan.

 

 

Jatkot tottakai - 666% cheap (100% nasty)

Ja sitten selitys lopulliseen mummoutumiseen. Meni hermo tukkaan. Ei siksi etten ois jaksanu kasvattaa pituttaa tai että kun tukka menee silmille, vaan koska vaalea väri on laittanu mun hiuksen niin huonoon kuntoon, että kammatessa puolet katkee mukaan. Lisäksi vaikka olen siirtynyt Köpikseen muuton jälkeen orgaanisiin blondauskemikaaleihin, ei mun päänahka edelleenkään hypi ilosta käsittelyiden jälkeen. Haluisin siis päästä eroon vaaleesta koska se tuhoo mun aivoja, hiuksia ja hermot. Viime tyvikasvukäsittelyn aikaan olin jo hyvää kyytiä taittamassa terveellisempään tyyliin ja laittamassa vaan raitoja jotka ei koskis päänahkaa. Käsitin että eihän ne auta kun koko valkonen osa on jo ihan tuhoon tuomittu. Ainut mahis on vaan leikata kuivat pois ja kasvattaa oman väriset hiukset. Sit joskus ku homma on taas reeras, voi lisää vaikka vaaleita raitoja.

Ongelmanahan on se, että pitkät omanväriset hiukset ei toimi koska ne on niin lirut. Pitkät blondit hiukset näyttää paksummilta koska hius on auki, mutta ei todella toimi, koska hius tuhoutuu jatkuvasta käsittelystä ja tukka tippuu pois. Lyhyt vaalea tukka toimii tosi hyvin: siinä hius on auki ja tukka näyttää paksulta. Koska leikkausta tapahtuu kuukauden välein, kärsimykseen päätyy pääasiallisesti vain uutta hiusta joka vielä kestää käsittelyt eikä tipu. Toinen asia onkin, kuka haluaa myrkyttää itseään vaalennuksessa käytettävillä hapetteilla ja turmella päänahkansa kerta toisensa jälkeen. Päänahan ja hiustupen kidutuksen tuloksena muutaman vuoden kuluttua hiuksia ei kasva enää ollenkaan.

Näin ajattelee mummu, eikä ihminen joka haluaa vain näyttää hyvältä ja elää tässä hetkessä. Mutta mä haluan sen hopeisen mummutukan, joka mun isovanhemmilla oli. Ilman mitään kemikaaleja, just sellasen kylmän harmaa niinku pitääki. Ai että. Olisinpa jo mummu ;)

Tästä näkee miten tyhmää oli laittaa raitoja viimekerralla. Nyt mun takatukka näyttää ihan tiikeriltä/ gebardilta. Vaihtiksina ois ollu ajaa siiliksi tai värjätä. Ja värjäämisestähän tässä koitetaan päästä eroon. Eli 3 kk ja meitsi ei oo enää raitanen. Kyl täsä o eletty tyhmempienki tukkien kans :D