Ai vitsi mikä ilma ollu viikonloppuna! Tai siis nyt siellä kyllä sataa, mutta koska perjantai oli virallinen vapaa niin ei tunnu missään :)
Ihanilla ilmoilla on toisaalta myös kääntöpuolensa. Mulla ei ole koskaan ollut mitään allergioita. Ei niin ruoka-aine-, siitepöly- tai eläinhilseallergioita. En tiedä koska tilanne oikeastaan muuttui, mutta muistan ensimmäisenä vuonna tänne muuton jälkeen miten töissä persikkaa syödessä alkoi kurkkua kutittaa. Myöhemmin ilmeni pientä siitepölyallergiaa ja homma on vaan lähtenyt enemmän ja enemmän käsistä. Tänä keväänä ilmeisesti kaikkien tanskan koivujen siitepölyt räjähti yhdellä kertaa ilmoille ja lukemat oli korkeammat kuin koskaan ennen. Mun siitepölyallergia alkoi muistuttaa siinä kohtaa lähinnä astmaa kun ei meinannut henkeä saada vedettyä. Varasin ajan homeopaatille, vaikka allergiatestit tietty varmaan ois ollu fiksu tehdä siihen kärkeen, mut katotaan josko toimis ilmankin. 2 tunnin alkusessio maksoi 130 €. Tuntui hassulta jutella tädille niin perhehistoriasta, kivuista kuin unistakin, tuntui että tarkerruttiin vähän väliä epärelevantteihin yksityiskohtiin. Toisaalta tuntui että siinä jutellessa hämähäkkiunille löytyi selitys, toisaalta olen edelleen hiukan epäileväinen tuota vaihtoehtometodia kohtaan. Sain lähtiessäni miniminipurkillisen pillereitä mukaani: eri siitepölyjä miksattuna yhteen pikkuruisiksi palloiksi. Ensimmäinen pallura piti nauttia yhdessä jo tutuksi tulleen allergialääkkeen kanssa ja seuraava ihan pelkästään. Oireita ei enää ole. Mutta toisaalta ei pitäisi olla enää siitepölyäkään. Ja jos oireet pysyy poissa niin mistä tiedän jollen vaan ole allerginen muille kuin koivulle. Enhän mä ole pitänyt mitään kirjaa koska oon ollu oireissani viime kesinä? Seuraava konsultaatio olisi noin kuukauden päästä ja tuolloin tädille juttelu maksaa enää 80 €. Taidanpa varata ajan oikealle lääkärille ja allergiatestiin, ihan vaan varuiksi.
Mainitsin jo että perjantai oli vapaa: perinteinen Store Bededag eli rukoilupäivä ja mut oli kutsuttu italialaiselle lounaalle sen kunniaksi. Kaveri jonka olen oppinut tuntemaan tanskan kurssin kautta valmisti itse pastat ja värkkäsi kevyen lasagnen meille rukouksien kunniaksi. En ole ikinä syönyt mitään niin hyvää. Uskomatonta. Nyt tiedän mistä pala italiaa löytyy jos tulee tosi kova ikävä "frutti di marea".
Tanskan kielen kanssa on nyt päästy siihen pisteeseen että keskiviikkona olisi viimeinen koe. Olen niin täynnä tota kieltä!! Olen niin onnellinen että toi kurssi alkaa lopultakin olemaan ohi. Vaikka eihän se nyt ihan vielä varsinaisesti edes ole ohi. Vielä on suullinen osuus edessä kuukauden päästä. Päivä ennen Italian reissuun lähtöä. Sitä tuntee aidolle lomalle lompsauksen kun kärvistelee vielä ihan viime metreille asti.