Kokeiltiin eilen jotain ihan uutta. Kuvitteleppa huone ilman ikkunoita tai muuta valonlähdettä jossa jopa kaikki pienet raot kuten avaimenreijät tai ovenraamit on tilkitty niin ettei pieninkään valonsäde läpäise tietään huoneeseen. Sitä luulisi että silmä tottuu sen verran että näkisi edes astioiden ääriviivat. Mut ei. Et nää edes omaa kättäsi vaikka heiluttaisit silmien edessä. Dark Waiterissa ei nää yhtään mitään.
Jotta tarjoilu saadaan pelaamaan, henkilökunta on totutellut yllä kuvattuun tunnelmaan jo hyvissä ajoin - tarjoilijat ovat sokeita. Koko porukka ohjattiin pöytäkunnittain omille paikoilleen istumaan ja meille kerrottiin mistä kohtia pöytää löytyy vesikannu, leipäkori ja voi. He opastivat myös käyttämään sormea vedenkaadon apuna ja niinhän siinä sitten kävi että kaksi lasillista vettä oli sylissä sen harjottelun jälkeen :) Onneksi viinit kaadettiin ammattilaisten toimesta sillä myös voita levittyi meikäläisen leivän päälle aika reippaalla kädellä.
Alkuruuaksi eteemme tuotiin lohta, katkarapuja, parsaa ja torttuvene. Eihän siitä syömisestä odotetusti haarukalla ja veitsellä mitään tullut. Kuljetin lautasen reunoilta ruokaa sen keskelle ja pistelin suuhun pelkällä haarukalla. Lautasen sisältöä ei paljastettu kuten tavallisesti ennen ruokailua vaan asiakkaille annettiin tilaisuus arvailla makuja. Samoin ruokalajien välissä oli teemaan sopivia ohjelmanumeroita, kuten kolikoiden tunnistamista ja äänestä henkilökunnan iän arvaamista.
Pääruuaksi meille tarjoiltiin naudanlihapihvit, perunamuusia ja juureksia. Tässä kohtaa homma alkoi yllättäen jo toimia ja pihvin leikkaaminen alkoi sujua ihan hyvin. Jälkiruuaksi saimme omenapaistosta ja kanelikakkua, jälkiruokaviinin ja kahvin kera tottakai.
Hassua oli että kaikissa pöydissä kävi vilkas puheensorina vaikka asiakkaat koostuivatkin enimmäkseen pariskunnista ja pöydät olivat 8 hengen pöytiä. Myös meidän pöydässämme näkyi kyseinen ilmiö.
Voisiko tästä päätellä että sokeus lisää sosiaalisuutta? Ihminen juttelee pimeässä vapautuneesti pöytäseuralaistensa kanssa mutta jo kynttilän valo saa tunnelman latistumaan? Eihän normaalisti tanskalaisessa ravintolassa jutella samaan pöytään "joutuneiden" kanssa. Niille kuuluu antaa rauha, eikä niitä kuulu häiritä. Pimeässä tätä rauhaa ei tarvitse kuitenkaan kunnioittaa?
Kokemus oli ihan uskomattoman hieno. Henkilökunta todella taitavaa ja ystävällistä. Ruoka oli todella hyvää, samoin viinit. Hinta oli 130 euroa ja sisälsi juomat täydennyskaatoineen. Ehdoton suositus tälle konseptille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti