Ei päästy sinne välimeren hienoimpaan Grottaan niin käytiin sitten varasija-luolissa. Ensimmäinen, Grotta di Ispinigoli, oli keskellä ei mitään, joten ajettiin sinne ihan vartavasten. Opas oli kyllä hyvä. Kertoi tosi paljon luolasta, miten se on muodostunut ja miten sinne oli kuollut tutkimusmatkailijoita. Lisäkysmyksiin hän ei tosin osannut vastata. Kuten miten luolassa oli joissain paikoin ihan tavallisia lohkareita ja ympärillä ja yläpuolella varsinkin oli tippukiveä. Luolassa ei saanut ottaa valokuvia, eikä kukaan pistänyt pahemmin vastaan ihmeellisiä sääntöjä. Tuskin kalkki nyt siitä vahingoittuu. Tai mikään muukaan. Syy selvisi onneksi seuraavassa luolassa. Onhan noi luolaverkostot ihan mielettömiä. Jotenkin mulla oli vaan mielessä se matkaoppaiden pastori kokoajan. Häiritsevää...
Toisella luolalla käytiin kun otettiin päivänretki Cala Gononesta johon kuului pikaveneily luonnonsuojelualuerannikolla, vieraily La Grotta del Bue Marinossa ja opas joka kertoi myös vähän historiaa paikoista. Bue Marinossa opas tosiaan kertoi, että oikeudet kuviin omistaa Italian valtio. Niinpä tietysti. Jos luolastossa otti kuvia niistä joutui maksamaan uloskäynnillä maksun. Kukaan tosin ei joutunut maksamaan oikeuksista vaikka joku englantia, saksaa ja italiaa osaamaton napsikin salamalla kuvia vähän väliä ja opas kävi hiilenä. Luolastoon oli kuulemma asetettu kameroita kuvaamaan yleisöä. Kuulostaa epäilyttävältä.
Näitä vesiä oli kaivattu. Viimevuonna Sisiliassa vesi oli ihan liian kylmää uiskenteluun. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti