En ole kovin hyvin perillä miten Suomen äitiysvapaat toimii, mutta jotain niissä näyttäisi olevan vialla kun sosiaalisessa mediassa niistä naristaan aina aika ajoin. Mitä olen vierestä seurannut niin Suomessa näyttäisi olevan ilmoitusluontoinen asia koska palaa takaisin töihin ennen lapsen täytettyä 3-vuotta, tuet on kuulemma mitä ovat. Haluaisin nyt jakaa teille suomalaisille tietoa tanskalaisesta äitiyslomasta jos se antaisi teille perspektiiviä.
Tanskassa odottavan äidin äitiysloma täydellä palkalla alkaa normaalisti 4 viikkoa ennen laskettua aikaa. Jos lapsi päättääkin tulla ennen aikojaan menettää äiti "lomapäiviä" ja toisaalta taas jos lapsukainen haluaakin pysytellä kohdussa pidempään saa äiti eksta lomapäiviä ilmaiseksi.
Äitiysloma (barsels orlov) joka kuuluu ainoastaan äidille alkaa lapsen syntymästä ja kestää 14 viikkoa. Tämän jälkeen alkaa vanheimpainvapaa (forældre orlov), mikä on yhteensä 32 viikkoa ja jonka voi jakaa yhdessä isän kanssa. Nämä 32 viikkoa on mahdollista aloittaa heti tai myöhemmin/pätkiä erinäisiin ajanjaksoihin. Jos vanheimpainvapaan aloittaa heti äitiysloman perään ilman taukoja on mahdollista hakea vapaalle jatkoa joko 8 tai 14 viikkoa. Tällä kaavalla "lomia" kertyy 16 kk.
Äidille yritys maksaa palkkaa yleensä 3 kk-12 kk. Keskiverto yritys maksaa 4 viikkoa ennen syntymää + 14 viikkoa äitiyslomaa + 13 viikkoa vanheimpainvapaata. Esimerkiksi kaupungilla töissä oleva isä saa isyyslomaa ensin 2 viikkoa lapsen syntymästä ja vanheimpainvapaata 13 viikkoa, eli 15 viikkoa palkallista. Jotta äiti saisi olla kotona esimerkiksi imetyssyistä mahdollisimman pitkään, mutta jotta samalla myös isä pääsisi käyttämään palkalliset vapaansa on ainut mahdollisuus sijoittaa äidin lomapäiviä äitiysloman ja vanheimpainvapaan väliin. Tässä tapauksessa 8-14 viikon pidennysmahdollisuus poistuu valikoimista. Jos siis äiti pitää äitiysvapaan jälkeen 5 viikkoa vuosilomia ja jatkaa siitä palkalliset 13 viikkoa + päivärahalla 6 viikkoa (niin että isälle jää 13 viikkoa palkallista lomaa käytettäväksi yhteisistä vanhempainvapaista), lapsi on äidin palattua töihin 9,5 kk. Imetys loppuu siis siihen ja isä jatkaa tästä 13 viikkoa. Lapsi siis lähtee päiväkotiin (vuggestueen) 1v 3viikon ikäisenä. Päiväkoti on tottakai parempi aloittaa pari viikkoa aiemmin, jotta totuttelu jakso saadaan vietyä kunnialla läpi isän ollessa vielä kotona. Jos kyseessä on perhe jonka ei tarvitse huolehtia raha-asioista, on vapaata mahdollista saada kunnes lapsi täyttää 1v 5 kk (tähän on laskettu mukaan äidin vuosilomat x 2).
Mielestäni tanskalainen järjestelmä on mainio. Isän palkalliset vapaat (mitkä pitää käyttää vanheimpainvapaiden aikana) painostaa äitejä jakamaan vapaita, koska mikä järki olisi heittää isän palkalliset vapaat käyttämättä ja korvata ne äidin päivärahoilla. Päiväraha Tanskassa on 16 980 kr/kk - verot eli noin 1300€/kk. Jos vapaita pitkittää mahdollisilla 8 tai 14 viikolla putoaa korvaus pienempään summaan koska sama summa jaetaan tasaisesti useammalle kuukaudelle. Tehokkaaseen järjestelmään pyrkii lisäksi kulttuuri, mikä kauhistelee jos yli 1-vuotias lapsi ei ole vielä päiväkodissa. Päiväkoti opettaa lapsen sosiaaliseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi. Kotona lapsi ei saisi lapsen kehitykselle välttämätöntä kasvatusta. Asuntolainat ovat myös kiinteitä 25/30 -vuoden lainoja joissa lyhennysvapaita kuukausia ei tunneta.
Tavallinen äitiysloma tanskalaisella naisella on 9kk. Voisin väittää että juuri tästä syystä 27-vuotias vastavalmistunut nainen saa täällä poikkeuksetta vakituisen työsopimuksen heti ensimmäiseen työpaikkaansa. Erottelua ei tunneta miesten, naisten tai eri koulutusluokkien välillä. Terveydenhoitoalalla on toki enemmän naisia, mutta sopimukset ovat vakituisia ja palkat parempia kuin Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti