Lapsiystävällinen Kööpenhamina

Minulta kysytään luonnollisesti paljon vinkkejä Kööpenhaminaan, mutta sittemmin olen alkanut saada myös pyyntöjä lapsiystävällisistä ravintolavinkeistä ja lapsiperheaktiviteeteista. Ihan vähän aikaa sitten meillä oli kylässä ystäväni perheineen kahden pienen lapsen kanssa. Hän ehdotti jos käytäisiin syömässä jossain jossa olisi vieressä myös puisto tai vastaava viihdykealue lapsille. Ei muuta kuin google esiin. Eihän minulla ole mitään käsitystä puistoista yhdistettynä ravintoloihin. Tiesin yhden puiston pienen merenneidon vieressä koska olin käynyt siellä kaverin kanssa jolla oli mukana 5-vuotias lapsi. En olisi muuten ikipäivinä rekisteröinyt koko puiston läsnäoloa. Puisto/ravintola kombinaatiota googletellessani huomasin että oli monta ravintolaa jossa olimme kyllä käyneet monesti, mutten muistanut nähneeni mitään leikkihuonetta tai vaipan vaihtotilaa. Lisäksi kävi ilmi että ihan metropysäkkimme vieressä oli aivan ihana leikkipuisto. Olen kulkenut siitä ohi 2 vuotta melkein päivittäin. Ilmeisesti sitä ei näe jos sitä ei tarvitse. 

Tähän asiaan tulee piakkoin muutos kun alan luontaisesti rekisteröidä kaupungin lapsiperhemahdollisuuksia. Tanskan vanheimpainvapaaselvitys oli siis vasta alkusoittoa tässä blogissa - meille tulee nimittäin elokuussa vauva. Tai ei se mitään tule. Kyllä se on tekemällä tehty. Tulevaisuudessa täältä löytyy siis myös vinkkejä Latte-Mammoille. Näin ihan alkuun voisin luetella imetysystävälliset kahvilat joita googletin vähän aikaa sitten eräällekin mamalle:

Vesterbro:

Cafe Sonja

Cafe Sweet Surrender

BioMio

Bang og Jensen

Kaffe

The Spot Cafe

Keskusta:

Lækkerier

Baresso

Cafe Retro

Frederiksberg:

Cafe Metropolitan

Cafe Laundromat

Amager:

Baresso

Kong Kaffe

Mad og Kaffe

Wulff & Konstali

Østerbro:

Cafe Laundromat

Cafe Pixie

Den franske Cafe

Cafe Nordlys

Baresso

Cafe Krummen og Kagen

Christianshavn:

Baresso

Nørrebro:

Cafe Laundromat

Cafe Gavlen

Retro Nørrebro

Islands Brygge:

Cafe Alma

Wulf & Konstali

Baresso 

Ravintolasuositukset jatkuu - "Koukussa street food kalaan"

Street food on ollut kova sana jo muutaman vuoden ja varsinkin näin kesällä - mikä voisi olla parempaa kuin Papirøenin Copenhagen Street Food tai Kødbyenin Mad&Marked. Westmarket on Street food keskittymistä se uusin, mutten ole päässyt itse vielä kokeilemaan kun aurinkoiset ilmat ovat vetäneet minut aina näihin ulkoilmaversioihin. Nyt uutena ilmiönä on Street food tähtien fyysistyminen street food ravintoloiksi. Näin kävi esimerkiksi mun lempparille - Hookedille. Ehdin maistella Hooked-kojun kalaherkkuja muutamaan otteeseen Mad&Markedissa, kunnes viime kerralla koju ei ollut enää tavalliseen tapaansa kulmapaikallaan. Kiitos instagrammin sain vihiä että koukkupojat oli perustanu Nørrebrogadelle street food ravintolan. Asiasta innostuneena, kävin tarkistamassa raaka-aineiden laadun viime viikonloppuna kahdesti. Kyllä, karkasi käsistä. Viime postauksessa kirjoitin miten Mikkeler avaa myös street foor ravintolan Nørrebrogadelle. Olen enemmän kuin mielissäni tästä ilmöstä! Nørrebrogade on ollut sellanen kebabkatu noin niinkuin yleensä ja onkin mahtavaa että tälläiset street food mestat tulee valtaamaan kebabistanien pieniä tiloja. Vähän vaihtelua tarjontaan. Tooosin, nyt kun käveltiin järviltä tuonne Hookediin perjantaina niin näytti kyllä siltä että koko katu on muuttunut aika potentiaaliseksi. Siellä oli vaikka mitä ihania ravintoloita joita pitäisi käydä kokeilemassa.

Nørrebrogade

Goodies

Gin&Tonicia ja Aperolspritzia hanasta pahvimukiin - toimii

Aamiaista krapulaisille sieluille

Mikkeler on kyllä vähän sellanen että se oli loistava kun se aloitti, mutta nykyään on oluen ystävälle monen monta muutakin pikkubaaria, jossa maistelee mielellään pienpanimoiden erikoisuuksia, että se on vähän jäänyt. Ehkä juuri tämän aistineena Mikkeler on kehitellyt konseptiaan vähän eteenpäin oluiden ympärillä. Heillä on toki edelleen kaksi oluisiin keskittyvää tilaa, mutta niiden lisäksi keskustaan on ponnahtanut myös 3 toisistaan poikkeavaa Mikkeler ravintolaa. Ja juuri korvanappiini saamani tiedon mukaan neljäs aukeaa nyt 30. päivä.

Aivan päällikkö paikka, jonne ohjaan aina kaikki Smörrebrödien ystävät on Øl&Brød. Heidän leipäsissään on kyllä kaikki kohdallaan! Ja kokonaisuuden kruunaa tottakai Mikkeler- oluet jotka on valittu mätsäämään annosten kanssa. JA koska smörrebröd - on ravintolalla myös kaupungin suurin valikoima kotitekoisia snapseja. 

Toinen heidän konsepteistaan on äijäravintola Warpigs, jossa tarjoillaan lihaa ja olutta. Ravintola sijaitsee parhaalla paikalla Ködbyenissä ja niinpä heidän valtava terassinsa onkin kesäisin aina täynnä. Hyvä konsepti - tosin en edelleenkään ole itse kokeillut. Thomas tykkää tottakai.

Sitten on tämä uusin tulokas. Istedgadenilta kun kävellään Viktroagadea pitkin Vesterbrogadelle, ensimmäisenä vastaan tulee tuo vanha tuttu Mikkeler bar, sitten heti naapurissa on Øl&Brød ja taas naapurissa uusin: Hyggestund eli "hyggehetki". Siinä voi viettää kadun pätkällä vaikka koko päivän hyvissä merkeissä :)

Hyggestund tarjoilee ammupalaa/brunssia/lounasta. Heidän mottonsa on että heiltä saa aamiaista koko päivän. Käytiin heti kokeilemassa avajaisviikonloppuna aamiaista, koska olen suuri aamiaisten rakastaja. Lista ei ole kovin pitkä, mutta sieltä saa varmasti itselleen sopivan annoksen. Kahvi on reilua suodatinkahvia eikä mitään baristahienostelua. Heidän aamuoluensa valutetaan myös lasiin kahvipannuhanasta. Ruoka on sitä itteään. Ei tarvi miettiä mitä söis lounaaksi kun noilla eväillä jaksaa illalliseen asti. Valitsin listalta leivän kahdella munalla ja Thomas otti övereimmän eli vohvelin nakeilla ja munilla. En ollut käynyt katsastamassa annoksista kuvia etukäteen, joten yllätyin kuin sain hampparilta näyttävän annoksen eteeni. Olihan se nyt ihan älyttömän hyvää! Sämpylä, valkosipulimajoneesia, munakasta ja sulaa juustoa - yksinkertaisuudessaan toimiva ja maut kohdillaan. Thomasin vohvelien päällä oli voita ja siirappia jottei annos vaan jää vajaaksi kaloreista. Maistui kyllä. 

Uusin Mikkeler avaa ovensa siis 30. päivä Nørrebrogadelle. Kyseessä on mexikolainen street food ravintola La Neta. Tanskan poikia on tullut auttamaan tämän konseptin pystyttämisessä Ricardo Medrano Treviño (kuulostaa paikalliselta meksikaanolta) jolla on jo ennestään kaksi samannimistä meksikolaiseen erikoistunutta katuruokaravintolaa Tukholmassa. Suunnitelmani on ottaa mitä pikimiten meksikolaiseen erikoistunut ystäväni käsipuoleen ja käydä testaamassa myös tämä ravintola kunhan he ovat saaneet ovensa auki.

La Netan avajaisbileet on siis perjantaina 30. kesäkuuta klo 14 lähtien jossa tarjolla 200 ilmaista olutta ja ruokamaistiaisia.

Hamesatula herättää ihmetystä ja vihaa

Ei ole vielä käynyt minulla vierasta joka ei olisi ihmetellyt pyöräni satulan mallia. Näin ensimmäisen kerran kyseisen mallin Thomasin kaverilla ehkä viisi vuotta sitten. Hän on siis miespuolinen enkä ole ihan varma miksi hänellä on isovanhemmiltaan peritty jousitettu hamesatula, mutta voihan olla ettei satula alunperin olekaan suunniteltu hameihmisille. Jokatapauksessa minusta satula oli nerokas keksintö. On nimittäin todella hankalaa polkea pyörällä kynähameessa tai missä tahansa ei löysässä mekossa tai hameessa. Ensinnäkin polkeminen voi olla jopa mahdotonta kun kangas ei anna periksi ja siinä sitä sitten ajellaan hame lantiolle rullautuneena. Tai sitten vaihtoehtoisesti kangas juuri antaa periksi ja perillä huomaat tai olet huomaamatta takapuolessasi trendikkään satulan mentävän painaumaonkalon kankaassa. Jopa farkut kuluu haaruksista kun niillä tarpeeksi polkee tavallisella satulalla. Niinpä pyysin Thomasia välittömästi tiedustelemaan mistä tuollaisia hamesatuloita saa. Tämän kaverin versio oli tosiaan isovanhemmilta peritty nahkainen jousisatula, mutta pienellä haeskelulla uudenaikainen hamesatula vihdoin löytyi markkinoilta. Selle Royalin Rok ei ilmeisesti löydy kaikkien kauppojen valikoimista, mutta onneksi heidän omasta verkkokaupastaan löytyy ja samalla on mahdollista nauttia heidän loistavasta asiakaspalvelustaan johon pääsin sattumalta tutustumaan ihan tässä lähiaikoina. 

Satula on siis herättänyt huomiota niin ystävissä kuin vieraissakin. Kerrankin kampaajan tuolissa istuskellessani katselin ikkunan takaa miten eräskin perhe tarkisteli satulaani ihan lähemmin koskettelmalla ja ottamalla siitä jopa kuvia. Nähtävyyssatula! Hankin siis ensimmäisen hamesatulani jo 5 vuotta sitten ja paluuta tavalliseen ei kyllä enää ole. Vuosi sitten ensimmäinen satulani näytti sen verran kuluneelta että piti alkaa harkita uuden ostamista. Satulan pohjalauta oli halki joten toinen puoli satulaa roikkui holtittomasti ja pyllyn kannikas sen mukana siinä istuttaessa. Sitten alkoi sisälmysgeelit irrota laudan mukana ja pursuta ulos rikkoutuneen päälysteen alta. Ostinkin uuden satulan siis vihdoin viime syksynä, mutta mitäs kummaa - nyt keväällä geelit alkoi taas valua paikaltaan. Päällyskangas (muovia se tosin taitaa olla) oli auennut alakulmasta ja sieltä ne alkoi ruikkia pikkuhiljaa geelinpalasina matkanvarrelle kun viiletin menemään. Lopulta tuosta reijästä survoutui ulos kokonainen kannikas ja oli pakko ottaa vihdoin yhteyttä satulan valmistajaan. Eihän voi olla mahdollista että ensimmäistä satulaa käytin iloisesti 4 vuotta ja nyt yhtäkkiä satula kului käyttökelvottomaksi puolessa vuodessa. Selle Royalilla oli nettisivuillaan yhteydenottolomake, joihin en yleisesti luota ollenkaan, mutta täytin nyt kuitenkin kun parempaakaan yhteydenottoosoitetta eivät antaneet. Ja mitä ihmettä. He vastasivat viidessä minuutissa sähköpostiini. Kysyivät kuvaa satulasta. Lähetin samoin tein kuvan pursuavasta geelistä. Seuraavassa viestissä (kuin chatissä olisi keskustelua käynyt, niin nopeasti tuli vastaukset) he pyysivät jo osoitettani. Uusi satula saapui kotiin kannettuna parin päivän päästä. Uskomatonta palvelua! Olin super iloinen että jaksoin näihdä vaivaa ja tehdä reklamaation enkä vain käynyt ostamassa itse uutta satulaa. Satulan mukana tuli suositus sen suojaamisesta pakkaselta ja sateelta, mutta ajattelin työntää hanketta vähän myöhäsempään koska tiesin sen olevan monimutkaisempi projekti kun normi satulasuojan etsintä. 

 

Tästä pari kuukautta ja kappas, joku halusi antaa aihetta suojan hankintaan. Jätin pyörän huolimattomasti viikonlopuksi metroasemalle ja kappas maanantaina kun olin sitä hakemassa niin näin jotain silmiä särkevää. Joku oli hakannut satulaa jollain terävällä ja päällikangas oli pilalla. Geelit tietty suojaamattomana odottivat vaan sateita ja pakkasia jotta pääsisivät tursuamaan reijistä mahdollisimman nopeaan ulos. Aloin melkein itkeä. Miksi jonkun piti tuhota mun uusi satula! Miten joku ajatteli että hänellä oli oikeus tehdä niin. Oi vitsi jos olisin ollut paikalla kun tämä vandalismi tapahtui! En olisi kyllä pystynyt hillitsemään itseäni!

 

Nyt en pysty katsomaan satulaa ilman että sydämeen sattuu joka kerta. Harmitus on suuri niin pienestä asiasta. No mutta. Siitä se ajatus sitten lähti. Eihän niitä suojia noihin hamesatuloihin tosiaan kävele kadulla vastaan joten päätin tehdä itse. Googlettelin vähän ohjeistusta ja katsoin pari DIY youtubevideota normi satulasuojuksiin. Tämänhän nyt periaatteessa pitäisi olla helpompi keissi kun ei ole sitä etu-ulokettakaan. Kävin hakemassa Notredamesta (huom, mailman ihanin sisustuskauppa) vähän vahaliinakangasta ja ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensimmäinen kokeilu oli youtubenaista kopioiden kuumaliimalla. EI TODELLAKAAN TOIMI! Seuraavaksi kokeilin taitoksiin pikaliimaa - ensimmäinen versio onnistui mutta suojasta tuli liian pieni enkä saanut venytettyä sitä satulan reunojen yli. Isommassa versiossa liima levisi ja kuivui väärin niin että jouduin repäisemään saumaa auki ja kuvio meni pilalle. Niinpä viimeinen ja lopullinen versio syntyi kokonaan ompelemalla ja tiivistämällä taitokset jälkikäteen ulkopuolelta pikaliimalla. Säilytän kuitenkin tuon liimarepeämäversion varmuudeksi jos joku haluaakin olla taas ilkeä ja tekee jotain pahaa satulalle tai oikeammin suojalle.

Tanskalainen äitiysloma

En ole kovin hyvin perillä miten Suomen äitiysvapaat toimii, mutta jotain niissä näyttäisi olevan vialla kun sosiaalisessa mediassa niistä naristaan aina aika ajoin. Mitä olen vierestä seurannut niin Suomessa näyttäisi olevan ilmoitusluontoinen asia koska palaa takaisin töihin ennen lapsen täytettyä 3-vuotta, tuet on kuulemma mitä ovat. Haluaisin nyt jakaa teille suomalaisille tietoa tanskalaisesta äitiyslomasta jos se antaisi teille perspektiiviä. 

Tanskassa odottavan äidin äitiysloma täydellä palkalla alkaa normaalisti 4 viikkoa ennen laskettua aikaa. Jos lapsi päättääkin tulla ennen aikojaan menettää äiti "lomapäiviä" ja toisaalta taas jos lapsukainen haluaakin pysytellä kohdussa pidempään saa äiti eksta lomapäiviä ilmaiseksi. 

Äitiysloma (barsels orlov) joka kuuluu ainoastaan äidille alkaa lapsen syntymästä ja kestää 14 viikkoa. Tämän jälkeen alkaa vanheimpainvapaa (forældre orlov), mikä on yhteensä 32 viikkoa ja jonka voi jakaa yhdessä isän kanssa. Nämä 32 viikkoa on mahdollista aloittaa heti tai myöhemmin/pätkiä erinäisiin ajanjaksoihin. Jos vanheimpainvapaan aloittaa heti äitiysloman perään ilman taukoja on mahdollista hakea vapaalle jatkoa joko 8 tai 14 viikkoa. Tällä kaavalla "lomia" kertyy 16 kk.

Äidille yritys maksaa palkkaa yleensä 3 kk-12 kk. Keskiverto yritys maksaa 4 viikkoa ennen syntymää + 14 viikkoa äitiyslomaa + 13 viikkoa vanheimpainvapaata. Esimerkiksi kaupungilla töissä oleva isä saa isyyslomaa ensin 2 viikkoa lapsen syntymästä ja vanheimpainvapaata 13 viikkoa, eli 15 viikkoa palkallista. Jotta äiti saisi olla kotona esimerkiksi imetyssyistä mahdollisimman pitkään, mutta jotta samalla myös isä pääsisi käyttämään palkalliset vapaansa on ainut mahdollisuus sijoittaa äidin lomapäiviä äitiysloman ja vanheimpainvapaan väliin. Tässä tapauksessa 8-14 viikon pidennysmahdollisuus poistuu valikoimista. Jos siis äiti pitää äitiysvapaan jälkeen 5 viikkoa vuosilomia ja jatkaa siitä palkalliset 13 viikkoa + päivärahalla 6 viikkoa (niin että isälle jää 13 viikkoa palkallista lomaa käytettäväksi yhteisistä vanhempainvapaista), lapsi on äidin palattua töihin 9,5 kk. Imetys loppuu siis siihen ja isä jatkaa tästä 13 viikkoa. Lapsi siis lähtee päiväkotiin (vuggestueen) 1v 3viikon ikäisenä. Päiväkoti on tottakai parempi aloittaa pari viikkoa aiemmin, jotta totuttelu jakso saadaan vietyä kunnialla läpi isän ollessa vielä kotona. Jos kyseessä on perhe jonka ei tarvitse huolehtia raha-asioista, on vapaata mahdollista saada kunnes lapsi täyttää 1v 5 kk (tähän on laskettu mukaan äidin vuosilomat x 2). 

Mielestäni tanskalainen järjestelmä on mainio. Isän palkalliset vapaat (mitkä pitää käyttää vanheimpainvapaiden aikana) painostaa äitejä jakamaan vapaita, koska mikä järki olisi heittää isän palkalliset vapaat käyttämättä ja korvata ne äidin päivärahoilla. Päiväraha Tanskassa on 16 980 kr/kk - verot eli noin 1300€/kk. Jos vapaita pitkittää mahdollisilla 8 tai 14 viikolla putoaa korvaus pienempään summaan koska sama summa jaetaan tasaisesti useammalle kuukaudelle. Tehokkaaseen järjestelmään pyrkii lisäksi kulttuuri, mikä kauhistelee jos yli 1-vuotias lapsi ei ole vielä päiväkodissa. Päiväkoti opettaa lapsen sosiaaliseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi. Kotona lapsi ei saisi lapsen kehitykselle välttämätöntä kasvatusta. Asuntolainat ovat myös kiinteitä 25/30 -vuoden lainoja joissa lyhennysvapaita kuukausia ei tunneta.

Tavallinen äitiysloma tanskalaisella naisella on 9kk. Voisin väittää että juuri tästä syystä 27-vuotias vastavalmistunut nainen saa täällä poikkeuksetta vakituisen työsopimuksen heti ensimmäiseen työpaikkaansa. Erottelua ei tunneta miesten, naisten tai eri koulutusluokkien välillä. Terveydenhoitoalalla on toki enemmän naisia, mutta sopimukset ovat vakituisia ja palkat parempia kuin Suomessa.

Elämää mullistava kännykkäsovellus

Meillä on lähikauppoina Kvickly ja Fakta ja vielä vähän isompi Fakta kävelymatkan päässä. Molemmat kaupat ovat Coop-ketjulaisia. Lidl ja Menu on vaihtoehtoiskauppoja ihan lähellä kans, mutta jotenkin sitä tulee aina haettua ostokset siitä lähimmästä. Kvicklysta saa erikoisuudet kalliilla ja Faktasta perus ostokset halvemmalla. Silloin kun kaikki ostokset keskittyy haluamattaankin samaan ketjuun, on Bonus-kortti tottakai ihan järkevä. Coop on vienyt tän jäsenyysjutun nyt vielä kaikenlisäksi ihan uusille leveleille, josta mä olen tosi tosi iloinen. Tottakai se tarkoittaa myös sitä että Coop tietää musta suurinpiirtein kaiken: missä mä asun, kenen kanssa, minkä kokoinen olen, mitä syön, mistä tykkään ja mitä teen vapaa-aikana. Itseäni nykyajan asiakasprofiloinnit ei häiritse. Tuntuu ettei mun elämässä ole mitään niin kiinnostavaa tai salaista miksi sen jakaminen jotenkin arveluttaisi. Päinvastoin. Nythän Coop osaa palvella mua paremmin ja niin se on nyt tässä tapauksessa jo tehnytkin.

Coop on laittanut koko kukkaron yhden puhelinsovelluksen taakse ja sovelluksen sormenjälkitunnistin-näppäimen taakse. Vihaan nimittäin kaiken mailman bonuskortteja, pin-koodeja ja keräilytarroja. Olin hyvilläni kun bonuskorttien koko pieneni aikoinaan miniksi, mutta nyt olen kyllä haltioissani kun se mini on osa puhelinta. Bonuskortin lisäksi sovellus rekisteröi keräilytarrat siltä varalta että haluankin ostaa esim Spiegelaun viinilaseja puoleen hintaan heidän kampanjansa aikana. Parasta sovelluksessa on se, että voin lisätä maksukortteja sovellukseen! Kuten jo mainitsin, vihaan pin-koodeja. En muista kun yhden kortin (ja nykyään myös firman luottokortin) koodin, mikä tarkoittaa että Thomas on ainut meillä joka maksaa ostokset yhteiseltä tililtä. Jos ollaan yhdessä liikenteessä vakiokommenttini on: "maksa sää ku mää en muista pin-koodia", tai jos olen yksin ostoksilla maksan vain sujuvasti tililtä jonka pin-koodin muistan. Nyt tähän urpoiluun tuli muutos! Tallensin yhteisen tilin kortin tiedot sovellukseen samointein ja ensikerralla kaupankassalla vilautan puhelinta vaan maksupäätteen kylkeen ja tsädää maksu ja bonuspisteet kulkeutuu puhelimesta bluetoothin välityksellä kaupan järjestelmiin ja minun sovelluksen tietoihin. Jälkikäteen voin selailla esim kuitteja, bonuspisteitä ja keräilytarroja soveluksestani jos siltä tuntuu. Ihan mainiota! 

Ja vielä jollette ymmärtäneen miten se nyt on niin mainiota, niin onhan se myös näin koiranulkoiluttajan näkökulmasta huipuinta mitä tässä maailmankaikkeudessa on tapahtunut. Eihän mulla ole lenkeillä mukana kuin kännykkä. Ja sitten tulee viesti että voitko ostaa tullessas maitoa. No enhän minä voi kännykällä maitoa ostaa...tai hetkinen - NYT VOIN! Ennen saatoin ottaa kortin mukaan varmuudeksi ja sen minikokoisen bonuskortin kanssa sinne lenkkitakin sivutaskuun ja kappas ens kerralla kun olit kaupassa niin huomaat että sun maksukortti, just se johon muistat sen pin-koodin on siellä lenkkitakin taskussa eikä ostohousujen taskussa jotak sulla on jalassa. Tai sitten olet pudottanut minikokoisen bonuskortin lenkkipolulle kun se on niin mini, mutta eihän sillä väliä koska onneksi et tiputtanut sitä maksukorttia (joka on se ainut johon muistat pin-koodin). Joko te ymmärrätte miten tämä helpottaa mun elämää!! Ihan maailmoja mullistavasti! Kiitos Coop että ymmärrät tarpeeni!

Maastopyöräilyä, smørrebrødiä ja olutta pupumetsässä eli Hareskovenissa

Tää teksti on ollu tosi pitkään työn alla. Kävin pyöräilemässä Hareskovenissa viime kesänä työpaikan liikuntakerhon kanssa ja halusin tulla tänne suosittelemaan MTB tours:ia joka järjestää ohjattuja maastopyöräretkiä. Jos asuisin lähempänä niin tästä tulisi varmasti mulle uusi harrastus, niin kivaa se oli. Vauhtia riittää, mutta oman maun mukaan. Eikä tuo pupumetsä ees oo oikeestaan kaukana. Nørreportilta 31 minuuttia ja mun työpaikkahan on tossa ihan vieressä.

Ohjattuja tunteja voi järkätä esimerkiksi synttäreille, polttareille tai tyttöjen iltaan. Väh 5 hengen ryhmälle saa oman oppaan ja ajan pystyy itse määrittelemään tottakai. Tekniikkaopastus, minikilpailunorganisointi ja muut erikoispyynnöt otetaan ilolla vastaan. 2 tunnin session jälkeen ryhmän jäsenet ovat varmasti väsyneitä mutta onnellisia. Reissun voi lopettaa kupilliseen kuumaa kakun kera MTB toursin pyörävuokraamolla tai lounaaseen Skovlystissä. Pyörävuokraamolla katsotaan kaikille oikeat vehkeet ja yhteinen intro tapahtuu ennen kuin saa lähetä metsikköön viilettämään. Koko paketti, pyörä, kypärä, juomapuulo ja opas kahdeksi tunniksi kustantaa 400kr/henk.

Jollei valmista ryhmää löydy järjestää MTB tours myös ohjattuja tunteja sekaryhmille. Ohjattu tunti on sopiva niille jotka ovat jo pyöräilyä kokeilleet, mutta expertti ei tarvitse missään nimessä olla. Ohjaaja järjesetään aina jokaista 10 henkeä kohden, jottei ryhmäkoko kasva liian suureksi. Paikalle ei tarvitse sen kummempia ilmottautua, kunhan ilmaantuu klo. 09.50. Gl. Hareskovvej 321, 3500 Værløse:een. Rekisteröinti ja maksu tapahtuu vuokraamossa josta saa pyörän alleen. Omalla pyörällä tunti maksaa 200 kr ja 6 kerran kortti 800 kr, vuokrakamoilla sama 400kr ja 6 kerran kortti 1600 kr.

Jollei pyöräily nappaa niin Pupumetsä on loistava paikka myös ihan perus ulkoiluun. Käytiin Nallen kanssa metsäilemässä ihan äskettäin ja ai vitsi et jätkä oli innoissaan kaikista hajuista. Kyl se vaan niin on että Trusselin on paras metsässä.

Jaaaa ulkoilun jälkeen lounas oluen kera kelpaa ihan varmasti jokaiselle. Metsän siimeksessä nimittäin sijaitsee panimoravintola Skovlyst. Skovlystin oluita saa ostettua kaikista tanskalaisista marketeista että mikään mikrotason bisnes ei ole kyseessä, mutta tunnelmallinen ravintola kyllä on.