Kamalinta Köpiksessä on Vesi

Muistan joskus ensimmäisen kerran itsekseni pyykkiä pestessäni miettineeni pesuainepurkissa olevaa annosteluohjetta/ taulukkoa, missä oli veden kovuus asteittain. Mietin, että minkäköhän kovusta vettä meillä Raumalla oikein on - pistetään varmuudeksi maksimit. Koska sillon ei ollut Googlea, en alkanut etsiä faktatietoa. Tässä sitä nyt kuitenkin tulee! 

Raumalla veden kovuus on 7-11 °dH eli se on keskikovaa. Eurajoella, missä nykyään pesen hiukseni länsirannikolla vieraillessani, kovuus on 4-5 °dH eli pehmeää. Pääkaupunkiseudulla veden kovuus vaihtelee 2,7-4,5 °dH:n välillä. Tiedättekö mikä tämä arvo on Köpiksessä? Yli KOLMEKYMMENTÄ!! Helsingin seudun ympäristöpalveluiden taulukko ei edes riitä mun kotikaupungin arvoihin!

Erittäin pehmeä = 0–2 °dH

Pehmeä = 2–5 °dH

Keskikova = 5–10 °dH

Kova = 10–21 °dH​

Mitä veden kovuudella sitten tarkoitetaan? Sillä tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Sillon kun Googlea ei ole käden ulottuvilla kovuuden voi todeta myös helposti vertaamalla suihkujen lasiseiniä. Jollei ole lasiseinää, voi saman testin tehdä pirskottamalla hanan pinnalle vähän sitä suihkusta tulevaa vettä. Muistan Otaniemessä kuuranneeni pesutilan pintoja ja harmitelleeni jotain mitättömiä kalkkitahroja kerran vuodessa. Köpiksessä jollet kuivaa suihkulasia välittömästi suihkun jälkeen, et nää siitä enää läpi vesipisaroiden kuivuttua siihen kiinni. Ostat uuden vedenkeittimen ja keität sillä ensimmäiset teet. Keittimen pohjalta voi pyyhkäistä sormella kerroksen valkoista kalkkijauhetta. Kun muutin tänne luulin, että joku pelleilee mun kustannuksella.

Lisäksi vesi tottakai maistuu ihan erille kun se on täynnä mineraaleja. Iho kuivuu korpuksi samoin tein, samoin hiuksista tulee sellanen kuiva korppupöheikkö. Ainoa kehonosa joka kiittää on kynnet. No sekin on vähän liiottelua. Keho ihan oikeasti osaa käyttää juomaveden kalsiumia luuston vahvistamiseen mutta ei se johtovesi sentään ihan maidon tai juuston kanssa samassa sarjassa ottele.

Sit oli se pyykinpesukeissi mistä alotin alunperin. Kova vesi sitoo pesuainetta. Mitä kovempaa on vesi, sitä enemmän tarvitaan pesuainetta, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Veden kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese vaan saostuu. Saippuaa pitää siis lisätä niin paljon, että kaikki kalkki on sitoutunut/saostunut ja saippua alkaa tehota likaan. Astianpesukoneissa on yleensä sellanen luukku, mihin lisätään suolaa. Ihan tavallista merisuolaa se kemialtaan on, siitä on vaan poistettu rautaa ja karbonaatteja. Astianpesukoneen ioninvaihto hartsit imevät itseensä  veden kalsium ja magnesium ioneja ja näin tekee pyörivästä pesuvedestä pehmeämpää. Lisätystä suolasta taas vapautuu natrium ioneja jotka puhdistavat hartsin vaihtamalla paikkaa hartsin pintaan tarttuneiden veden mineraalien kanssa. Näin hartsi on taas puhdas/toimintakelpoinen ja veden kovuutta aiheuttavat mineraalit huuhtoutuvat likaveden mukana viemäriin. Melkein ihan innostun tästä aiheesta. Tein aikoinani insinöörityön juurikin hartsien generoinnista eli tuosta puhdistuksesta. Kiehtovaa, eikö? :D

Nyt tämä puistokemisti on kuitenkin ottanut uudet kemikaalit käyttöönsä. Nimittäin etikan. Voitteko kuvitella, että täytän nykyään pyykinpesukoneen huuhteluaine osion maximi rajaan asti etikalla. En suosittele testaamaan tätä siellä pehmeiden vesien maissa. Suomessa laimentaisin etikkaa 50/50 enkä siltikään ätyttäisi lokeroa maximiinsa. Mutta Köpiksessä raaka etikka toimii. Pyykeistä tulee pehmeitä, pesukone pysyy puhtaana ja epäröivistä kulmakarvoista huolimatta, ei, puhdas pyykki ei haise etikalle. Samanlaista puhdistusta voi toimittaa hiusten pesussa. 50/50 etikkaa ja kylmää vettä ja sillä vaan hiuksia huuhtelemaan. Hiukset saattaa tuoksahtaa etikalle märkänä, mutta kuivana niistä on kadonnut etikkaisuus ja jäljelle on jäänyt silkkinen pehmeys. Samalla etikka poistaa myös muut kemikaalijäämät hiuksista. Ihan huippunäppärä hippikikka.

Ja nyt kun kerran pesemisen meininkiin päästiin niin kannattaa pestä myös ulkomaiset marjat ja muut suuhunpantavat kemikaaleista: http://www.lily.fi/blogit/kiitos-hyvaa/kylpyaika