Tanska on siltojen ja tuulimyllyjen maa. Aina nää rakennushankkeet ei kuitenkaan vaan mene ammattilaisiltakaan putkeen. Legendaarinen silta, jonka pitäisi yhdistää Nyhavn ja Amagerin saari läheltä Cph Street foodia ja Oopperaa ei valmistunut ilman ongelmia. Frederiksbergissä asuessamme Street food tuntui ihan liian kaukaisilta retki kohteelta, mutta silta on yhdistänyt kaupungin eri osia ihan ilmiömäisesti! Amagerista se lyhentää meidän matkaa Nyhavniin ihan huimasti kun ei tarvitse enää kiertää Christianshavnin kautta. Lisäksi se on 100% hygge kun koko reitti on autoilijoiden ulottumattomissa. Matka on 3 km ja siinä menee fillarilla 10 minuuttia - pelkkää rakkautta.
 |
| Kuva on instagrammista #kyssebroen |
Silta on 180 m pitkä ja se on itseasiassa lahja A.P. Møller og Hustru Chastine Mc-Kinney Møllers Fond til almene Formaal:lta (kutsutaan usein vain Almenfondeniksi). Vaikka mediassa järjestön kontribuutiota tämänkaltaisten hankkeiden rahoituksessa kutsutaan lahjaksi on tanskalaiset vähän erimieltä. Koska kyseessä on lahja, siitä ei tarvitse maksaa veroja ja näin lahja päätyy lopulta osin veronmaksajien maksettavaksi. Toimintaa kritisoidaan myös Mærskin suosimisesta ja mainostamisesta sekä lopulta hallituksen korruptoituneisuudesta.
 |
| Kuva instagrammista #kyssebroen |
Siltaa kutsutaan myös nimellä Kyssebroen eli pususilta koska sillan siivekkeet muistuttavat kieltä kohdatessaan (?). Vaikeudet sillan rakennuksessa sekä Christianian Pusher Streetin läheisyys on luonut sillalle lisänimen Den Skæve Bro (The Crooked Bridge). Silta-projekti alkoi jo vuonna 2008 ja sitä alettiin rakentaa 2011. Valmistumisajankohdan piti olla 2013 mutta rakennushommat viivästyi moneen kertaan. 2015 Kööpenhaminan kunta ilmoitti, että sillan aukeamisajankohta siirtyy määrittelemättömän ajan tulevaisuuteen. Yleisestiottaen tilanteesta syytetään ininöörien mokailuja ja lisämausteen tilanteeseen toi siltaa rakentaneen rakennusfirma E.Pihl & Sønsin konkurssi. Alun perin sillan hinnaksi oli budjetoitu 202 miljoonaa mutta viimeisin arvio siihen käytetystä rahamäärästä on 305 miljoonaa. Silta avattiin lopulta viimekuun alussa mutta ongelmat eivät näytä loppuvan vieläkään.
 |
| Kuva instagrammista #kyssebroen |
 |
| Kun päät eivät kohtaakkaan... |
Mikä sitten meni pieleen?
Rakennusmestari kuvasi tilannetta 2014 katastrofiksi. Sillan betoniin tehty puristuslujuustesti osoitti että osa betonista on oikein kestävää ja osa oikein huonosti kestävää joten sillalle määrättiin lisää testejä ja sillan valmistumispäivää lykättiin. Pian kaupungin neuvonantajat huomasivat rakentajan käyttämän espanjalaisen tavarantoimittajan hitsaussauman olevan huonolaatuista. Hankintasäädökset ja sopimus ei oikeuttanut kaupunkia vaatimaan materiaalitoimittajaa vaihdosta vaan heidän oli vain tyydyttävä tiukempaan terästuotteiden valvontaan.
Kesällä 2012 projektin johdolle kävi ilmi että ainoastaan rakennusyrityksen valvonta ei riittänyt: osa sillan pilareista oli 60 cm liian korkeita. Selvityksen jälkeen kävi ilmi että konsultti yritys Flint & Neillä oli tapahtunut virhe piirustuksissa. Tästä johtuen sillan päät eivät kohdanneetkaan ja pilarit oli purettava ja rakennettava uudelleen. Rakennusyritys käytti tilaisuutta hyväkseen ja haki lisää aikaa ja rahaa projektille. Sopassa kesti ylimääräiset 4 kuukautta vaikka kaupunki arvioi korjaustöiden vievän kuukauden. E.Pihl & Søns voitti Kööpenhaminan kahden sillan rakennustyöt olemalla selvästi kilpailijoitaan edullisempi. Yritys onnistuivat näyttämään paperilla miten budjetti olisi käytännössä mahdollinen ja kaupungilla ei ollut mahdollisuutta valita toisin. Nyt kuitenkin yritys haki silloille 70 miljoonan lisäbudjettia konsulttiyrityksen laskuvirheen takia.
2013 huomattiin että E.Pihl & Sønsilla ei ollut ainoastaan taloudellisia ongelmia vaan silta myös kaartui alaspäin koska he eivät olleet käyttäneet vaadittavia kannatepilareja kehikkomuotissa jotka olisivat pitäneet sillan muodon ja korkeuden. Muotokehikkoa purettaessa paljastui betonissa olevan säröjä. 0,2 mm säröt olisivat menneet vielä sallitun rajoihin, mutta sillan säröt olivat 0,5 mm kokoisia.
1. elokuuta 2013 E.Pihl & Søns hakeutui konkurssiin ja keskeneräiset sillat jäivät odottelemaan tulevaisuuden ratkaisuja. Lokakuussa kaupunki veti sopimuksen konkurssipesästä takaisin ja alkoi etsiä uusia rakennusfirmoja työn loppuun viemiseen. Kaksi kuukautta tästä Kööpenhaminaan iski myrsky joka nosti merenpintaa ennätykselliset 169 cm yli normaalin vedenpinnan tason. Kyssebroenin Nyhavnin puoleisessa päässä sijaitsevan konehuoneen sisäänkäynti oli suunniteltu vain 160 cm vedennousulle, jotenka vesi pääsi solisemaan iloisesti konehuoneeseen tuhoten täydellisesti esimerkiksi siellä sijainneet kaksi sähkömoottoria. Näitähän sattuu.
Kaupungin turvatarkastajat kävivät jälleen syksyllä 2013 läpi siltaprojektin asiakirjoja löytääkseen syyn betonin halkeamille. Kaupunki palkkasi ulkopuolisen asiantuntijafirman selvittämään asiaa ja selvisi että sillan kannesta puuttui vähän enemmänkin raudoitusta. Selvisi myös että V:n muotoisissa pilareissa jotka sijaitsivat kau'impana merellä ei myöskään ollut tarpeeksi raudoitusta. Vastuu virheistä jätettiin sittemmin välimiesoikeuden käsiteltäväksi. Betonin laadusta otettiin miljoonia näytteitä ja käytettiin eri laboratorioita laadun tarkistamiseen. Lopulta sillan betoni oli kuitenkin ihan ookoo ja ensimmäiset laatutestit olivat olleet vain vähän vääriä. Betonissa on ilmaa enemmän kuin yleensä mutta sen pitäisi olla tarpeeksi hyvää.
Vuonna 2014 A.P. Møller og Hustru Chastine Mc-Kinney Møllers Fond til almene Formaal joka maksoi viuluista suurimman osan tarjoutui lahjoittamaan lisää valuuttaa vaikeuksissa olevalle projektille. Alkuperäinen 202 miljoonaa oli kasvanut 305 miljoonaan kruunuun ja kaupunki oli vihdoin löytänyt rakennusfirman viemään sillan rakennustyöt loppuun.
 |
Vihdoin siltoja yhdistävä osa saapui Puolasta.
|
Valmont SM, joka otti vastuun sillan valmiiksirakentamisesta, on raapinut koko sillan päällysteen pois ja porannut 16000 niin kutsuttua shear keyes:a betonin sisään sekä alkanut rakentaa uutta raudoitusta vanhan päälle, mikä tosin tekee sillan päällyskerroksesta 6,5-14,5 cm korkeamman kuin alunperin oli tarkoitus. Lisäksi työmiehet ovat poranneet lisäraudoitusta 8,5 metriä V:n muotoisten pilarien sisään. Betonin laatuongelmien lisäksi Valmont SM:llä on ollut ongelmia terästoimittajan ja valmistajan kanssa.
Vappuna piti olla vihdoin sillan avajaiset. Facebook eventit ja kaikki luotiin maaliskuussa. Bileet peruttiin: Sillan pususiivekkeet rullaavat edestakaisin isojen hammaspyörien päällä. Mekaniikkaa joka saa oikeanlaisen liikkeen aikaiseksi kutsutaan boogiesysteemiksi. Lokakuussa 2015 huomattiin että siivekkeitä liikuttelevat vaijerit eivät liikkuneetkaan oikein vain törmäsivät sillan rakenteisiin. Huomattiin että syteemin pultti olikin rikki ja asiantuntijoiden mittailun jälkeen näytti siltä että systeemi oli alimitoitettu ja rakennuttaja päätti vaihtaa koko systeemin uuteen. Rakennusyritys laskelmoi sillan uudeksi aukeamisajaksi vappu päivän. Muutta toisin tosiaan kävi. Eihän ne saaneet sitä boogieta vaihdettua ajoissa. Kuulemma hienosäätö jutut sillan avautumis systeemissä ei ottaneet onnistuakseen. Lisäksi mekaniikkaan piti lisätä hydraulinen kiila: kun silta sulkeutuu ja siivekkeet kohtaavat stopparin, siirtyvät kiilat hydraulisen paineen avulla paikoilleen jolloin voimansiirto voi tapahtua turvallisesti.
 |
Kuva avajaisista.
|
Seuraava vastaantullut ongelma menikin sitten kokonaan luonnon piikkiin. Kylmät yöt, kylmä merivesi ja lämpimät päivät sai sillan yhdistävät siivekkeet vääntyilemään. Terässiivekkeen päällipuoli lämpenee auringon porottaessa enemmän kuin alapuoli jonka ansiosta teräs vääntyy eikä silta pääsekkään sulkeutumaan. Varmistettaessa ettei palkit liiku toisiinsa nähden silloin kun esimerkiksi toisella puolen siltaa on enemmän lastia kuin toisella puolella, on molemmat siivet yhdistetty pulteilla (kuvassa "rigel"). Pulttien on kohdattava sulkeutumistilanteessa sillan toisella puolella olevat reijät. Vääntymisestä johtuen pultit eivät sujahtaneetkaan paikoilleen vaan aiheuttivat ylimääräista törmäilyä. Ongelma ratkaistiin muokkaamalla pultteja vähän pienemmiksi niin mahtuu paremmin rakoon.
Sitten tapahtuu ihme: torstaina 7. heinäkuuta silta on ihan oikeasti auki ja uutiset tiedotetaan erikoisluontoisesti Kööpenhaminan kaupungin twittertilin kautta. Pari päivää avajaisista ja TSÄDÄÄ sataa vettä ja pyöräilijät alkavat liukastella sillalla. Pyörätietä osoittava sininen maali sisältää parafiinia joka tekee peitteestä todella liukkaan. Parafiinin pitäisi kyllä kulua pinnalta pois ajan kanssa, mutta kuten arvata saattaa, eihän sitä voi jäädä odottelemaan. Lisäksi käy ilmi että hiekka jota on käytetty pinnoitteessa on myös liian hienoa antamaan pinnalle vaadittu pitorakenne. Kaupungilla on aiemmin ollut samankaltaisia ongelmia Nørrebrossa jossa pyörätien punainen maali on osoittautunut aivan liian liukkaksi sateella. Tuolloin kaupungilta kesti 8 kk korjata tilanne. Onneksi tälläkertaa kaupunki otti asian omakseen hetimiten ja asetti ensin kyltit jotka varoittivat liukkaudesta ja heti keskiviikkona ensimmäiset kitkamaalit oli levitetty pahimpiin kurveihin. Myöhemmin silta suljettiin taas hetkeksi jotta koko pyörätien pinnoite saatiin korjattua.
 |
| Kuva instagrammista #kyssebroen |
Ja sitten viimeinen päivä heinäkuuta, 3 viikkoa sillan avaamisesta, uusin uutinen pususillalta: "Silta pysäytti 170 matkustajan laivan". Silta ei vaan auennut. Ongelmia aukeamisen kanssa on ollut ilmeisesti ennenkin, mutta asia on saatu korjattua yleensä 15-20 minuutissa. Tällä kertaa mikään ei auttanut. Tunnin odottelun jälkeen laiva päästi matkustajat takaisin rannalle. Remonttimiehet olivat hommissa koko yön ja seuraavana aamuna silta saatiin taas auki. Eiköhän se nyt ole kunnossa?
Sillan viralliset avajaispileet on 19. elokuuta, jolloin sillan kummassakin päässä on luvattu olevan karnevaalihumua. Eiköhän nyt olisi juhlan paikka!
 |
| Kuva instagrammista #kyssebroen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti