Viikko sitten mulla oli täällä kylässä kaksi lempi-ihmistä. Toisen olen tuntenut 7-vuotiaasta asti ja toisen viime vapusta. Jälkimmäinen ehdotti että voisi itse kertoa kokemuksestaan Kööpenhaminan kesässä täällä blogissa. Tottakai tuollaiselle tyypille pitää antaa mahdollisuus - luulen että tyypin tekstit voisi saada arvostusta muuallakin kuin Köpis-blogissa. Tässä siis tarjoilenkin teille sulavasanaisen värssyttelijän ensimmäisen osan:
"Orava. Oliko se todella orava?" Hän havahtui
syvimmästä unestaan havaitakseen, että aurinko antoi vielä odottaa itseään.
Jokin rapina - tai pikemminkin kopina - oli havahduttanut hänet ennen kello
kuutta. Ensimmäisenä ajatuksenaan hän muisti, että olisi siirryttävä
Kööpenhaminaan, tuohon ilon, pohjoismaalaisen toimivuuden ja
mannereurooppalaisen vapaamielisyyden kaupunkiin.
Saavuttuaan lentokentälle hän nautti hetken
kansainvälisestä tunnelmasta ja nousi sinivalkoisille siiville. Kööpenhaminan
tunnelma yllätti hänet jälleen. Tästä matkasta tulisi matkojen matka,
suoranainen matkailottelu. Hän aisti juutinrauman tunnelmaa täysin siemauksin.
"Voisiko elämä tuottaa vieläkin suurempia tuntemuksia ja odotuksia kuin
tämä: matka Idan luokse morsiamen kanssa?".
Matkustettuaan Kööpenhaminan automatisoidulla
metrojunalla Lergravsparkenin asemalle hän antautui lähes uskonnollisen hurmoksen
valtaan. "Täälläkö viettäisin seuraavat kolme vuorokautta?".
"Täällä", hän vastasi itselleen. Matkalaisen oli vaikeaa kuvitella
mukavampaa tapaa viettää aikaansa, kuin Idan ja rakkaan morsiamensa seurassa.
Saavuttuaan Strandslodsvejllä sijaitsemaan asuntoon
matkamies luovutti äärimmäisen raskaan tuliaiskuormansa ja ilmoitti olevansa
valmis vastaanottamaan talon perin tyypilliset tervetuliaistoivotukset: mojiton
ja lasin punaviiniä. Tervehdittyään koiraa oli matkaajan aika ottaa esille
vierailun varsinainen kysymys. Saisiko hän Idan suostumuksen jo
vireillesaatettuun avioliitttoehdotukseen? "Tulisiko hän tuomitsemaan
hankeen vaiko antamaan sille siunauksena? Olisiko hänellä lisäkysymyksiä?"
Raskaan matkan uuvuttamana hän päätyi kuitenkin tarkastelemaan läheistä puistoa
silmät edelleen ymmyrkäisinä lentokonematkasta, Tanskasta ja kauanodotetusta
kohtaamisesta Idan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti